Helsingin kaupunginvaltuusto pohtii Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin. Hanke on yhtä älytön kuin Formula 1 -radan rakentaminen Kreikkaan.
Helsingin kuntatalous on kuralla. Päiväkoteja ja kouluja lakkautetaan, sairaat eivät pääse hoitoon ja kaupunkilaiset seisovat nälissään leipäjonossa. Samaan aikaan kaupunginvaltuutetut keskustelevat maailmankuulun Guggenheim-säätiön hallinnoiman museoketjun tuomisesta Helsinkiin.
Museossa sinänsä ei olisi mitään vikaa, jos Guggenheim-säätiö sen rakentaisi, mutta ei. Säätiö antaa vain lisenssin museon pyörittämiseen ja kerää voitot pääsylipputuloista. Guggenheim tekee bisnestä, ei hyväntekeväisyyttä. Itse rakentaminen kaikkine kustannuksineen jää Helsingin kaupungin vastuulle.
Vertailun vuoksi todettakoon, että Bilbaoon vuonna 1997 valmistunut Frank Gehryn suunnittelema Guggenheim-luomus tuli maksamaan sata miljoonaa dollaria, siis 14 vuotta sitten. Rakennuskustannusten nousu on ollut rajua, joten yhtä upean museon rakentamiseen uppoaisi nyt vähintään kaksinkertainen summa. Kreikkaan velka- ja avustusrahoilla suunniteltu formularata maksaisi “vain” sata miljoonaa.
Helsinkiläisten valtuutettujen mukaan suomalaisille ei kelpaa mikään Guggenheim-kopio, joten halpaa rakennusta ei haluta edes suunnitella. Olisi hyvä kuulla, miten paljon veronmaksajien rahaa pelkkään suunnitteluun ja arkkitehtikilpailuun aiotaan käyttää.
Sponsoreita tarvitaan viimeistään rakentamisvaiheessa. Kymmenien ja satojen miljoonien eurojen kaivaminen yrityksiltä ja säätiöiltä ei tässä suhdanteessa taida onnistua. Kovin helppoa se ei ole ollut yliopistoillekaan, ja Guggenheim-museota on vaikea kuvitella yhtä tärkeään kansakuntaa sivistävään ja kilpailukykyä lisäävään rooliin.
Ja onhan Helsinki juuri saanut musiikkitalon. Se on tullut maksamaan vähintään 160 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa on syntynyt riitaa pienemmistäkin summista.
Helsingin Sanomat näyttää pääkirjoituksessaan 10.6.2011 asettuvan voimakkaasti Guggenheimin tueksi. Hyvä niin, jos Erkko maksaa, eikä julkista rahaa käytetä. Hesarin perustelut museon puolesta vaikuttavat vain liikuttavan suomalaisilta:
“Suomi on käpertymässä henkisesti sisäänpäin. Siksi kaikkea ulkomaista vastustetaan nyt niin helposti. Siksi ajatellaan, että parasta on seisoa jalat tiukasti maassa, polviin saakka turpeessa. Silloin ei kukaan nappaa mukaan mihinkään vieraaseen. Tällä ajattelulla ollaan tosin hyvin pian tilanteessa, jossa kukaan ei enää edes esitä Helsingille yhteistyökutsuja.”
Tulee taas mieleen vanha vitsi norsusta, jonka saatuaan suomalaiset miettivät ensin, mitähän se norsu meistä ajattelee. Täytyykö meidän aina nöyristellä ja maksaa mitä tahansa, jos joku amerikkalainen sattuu jotain tarjoamaan? Eikö meillä ole maailmalle muuta vietävää kuin alemmudentunne ja heikko itsetunto?
Käytetään ennemmin Guggenheim-rahat oman design-teollisuuden ja suomalaisen käsityötaidon kehittämiseen ja luodaan niistä brändejä, joita muut kadehtivat. Kysymys on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Nokiakin tekee kuolemaa.
Ei ongelmana ole pelkkä rakkennuksen hinta. Vaan se, että Guggenheim museo edellyttää, että siltä ostetaan vuosittain taidetta tietyllä summalla. Ja se summa ei ole pieni. Eikös sellainen järjestys kuulosta omituiselta ? Taidetta pitäisi kai hankkia taiteen vuoksi, eikä siksi että Guggenheimin museo saisi dumpatuksi taulujaa, siis mitä tahansa taulujaan, kyseisen pakko-ostosopimuksen nojalla !? Guggenheim säätiö on upporikas, kuin myös taiteilijansa, pieni piiri, joka pyörittää valtavaa taide bisnestä. Joko on siis suomalaisten veronmaksajien vuoro pulittaa valtavat summat rahaa keisarin kuuluisin vaatteisiin?
Juuri näin. Yhtenä perusteena museolle on esitetty, että siitä tulisi uusi vetonaula matkailijoille. Bilbaossa ilmeisesti turistien määrä on kasvanut museon ansiosta, mutta muualta en ole nähnyt uskottavia lukuja. Lisäksi matkailusta Helsinkiin jäävät tulot voisivat osoittautua minimaalisen pieneksi puroksi verrattuna museon rakentamiskustannuksiin, ylläpitoon, näyttelyihin, lisenssimaksuihin…