Takaisin thatcherismiin

Vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä hoidettiin keynesiläisellä elvytyksellä eli julkisia menoja lisäämällä. Nyt palataan päinvastaiseen lääkkeeseen, 1980-luvun thatcherismiin. Britannian pitkäaikainen pääministeri leikkasi rajusti julkisia menoja.

Eurokriisiä ratkotaan Margaret Thatcherin opeilla.

Margaret Thacher piti merkittävän linjapuheen konservatiivien puoluekokouksessa lokakuussa 1980. Puheen talouspoliittiset linjaukset sopisivat hyvin talouskomissaari Olli Rehnin suuhun. Thatcher piti Britannian talouden pahimpana ongelmana julkisten menojen jatkuvaa kasvua.

If spending money like water was the answer to our country’s problems, we would have no problems now. If ever a nation has spent, spent, spent and spent again, ours has. Today that dream is over. All of that money has got us nowhere but it still has to come from somewhere. Those who urge us to relax the squeeze, to spend yet more money indiscriminately in the belief that it will help the unemployed and the small businessman are not being kind or compassionate or caring.

They are not the friends of the unemployed or the small business. They are asking us to do again the very thing that caused the problems in the first place. We have made this point repeatedly.

I am accused of lecturing or preaching about this. I suppose it is a critic’s way of saying “Well, we know it is true, but we have to carp at something.” I do not care about that. But I do care about the future of free enterprise, the jobs and exports it provides and the independence it brings to our people.

Vuonna 1996 Thatcher kertasi hallituksensa (1979-1990) talouspoliittisia saavutuksia ja muistutti, että ekonomistit olivat väärässä väittäessään, että talouskasvua ei saataisi aikaan julkisia menoja leikkaamalla.

Public spending as a share of GDP fell, which allowed tax rates to be cut — and government borrowing was reduced. We repaid debt.  364 economists who claimed that it was madness to think you could get economic growth by cutting government borrowing were proved wrong: I’m told they were never the same again.

Tässä kuva Suomen, Ranskan ja Englannin talouskasvusta 1980-luvulla (OECD). Julkisten menojen leikkaaminen ei ainakaan hidastanut brittitalouden vauhtia, jos sitä vertaa muihin.

Englanti nousi Margaret Thacherin kaudella taantuvasta taloudesta nopeimmin kasvaneiden joukkoon Euroopassa.

 

About these ads

About Jouko Marttila

Kaiku Helsingin perustajaosakas. Pitkä kokemus taloustoimittajana ja rahoitusalan asiantuntijana, erityisesti viestinnän johtotehtävissä. Työnantajia mm. BBC World Service, Yle, Arvopaperi, Finanssivalvonta (aik. Rahoitustarkastu), European Banking Authority (aik. Committee of European Banking Supervisors) ja Suomen Pankki. Yle Ykkösaamun, Arvopaperi-lehden ja Sijoitustalous.fi:n pitkäaikainen talouskolumnisti. Julkaissut tietokirjoja judosta ja taloudesta. Valmistelee väitöskirjaa kokoomuksen ja SDP:n talouspoliittisesta lähentymisestä 1980-luvulla. Osakkaana ja hallituksen jäsenenä yrityksissä http://www.tetrimaki.fi ja http://www.statfinn.fi
This entry was posted in Eurotalous and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

5 vastausta artikkeliin Takaisin thatcherismiin

  1. Kari Rajala sanoo:

    Keväällä on tulossa Meryl Streepin tähdittämä elokuva The Iron Lady.
    Kovin kriittinen elokuva se ei The Guardinin mukaan taida olla
    http://www.guardian.co.uk/film/video/2011/jul/07/iron-lady-margaret-thatcher-trailer

    Linkki kriittiseen kommenttiin trailerin vieressä.

  2. Kari Rajala sanoo:

    Parempi linkki itse elokuvaan ja pidempään traileriin.
    http://www.theironladymovie.co.uk/blog/

    Joka tapauksessa tämä pitää käydä katsomassa – ihan Meryl Streepin vuoksi. Voisiko olla parempaa valintaa Thatcherin rooliin – ei varmasti. Kuunnelkaa, miten hän puhuu. Läksyt on hyvin tehty.

    • Täytyy tosiaan käydä katsomassa, vaikka eivät nämä Hollywood-tuotokset yleensä kovin dokumentaarisia tai kriittisiä yritäkään olla.

  3. Olli Huhtamäki sanoo:

    Krugmanilla on hyvä artikkeli aiheesta (http://www.nytimes.com/2010/07/02/opinion/02krugman.html?ref=paulkrugman), jossa hän sanoo leikkausten aiheuttamien kasvutekijöiden olevan myytti – luultavasti samaa mieltä myös Iso-Britannian tapauksessa. Krugmanin mielestä leikkausten jälkeinen kasvu on yleensä tullut ainoastaan ulkopuolisten tekijöiden johdosta, joilla ei ollut mitään tekemistä leikkausten kanssa esim. Irlannin voimakas vienti 1980-luvulla. Joka tapauksessa aihe on mielenkiintoinen ja taloushistorialliset esimerkit, jotka puoltavat leikkausten parantavaa vaikutusta – jos sellaisia todella on – tulisi paremmin tuoda esille. Tässäkin tapauksessa parempi olisi käyttää todellisia lukuja Iso-Britannian taloudesta kuin ainoastaan Thatcherin luonnollisesti puolueellista mielipidettä omasta onnistumisestaan, josta monet varmasti ovat eri mieltä.

    • Krugman on vannoutunut uuskeynesiläinen, joka ei missään oloissa hyväksy julkisten menojen vähentämistä, vaikka valtio olisi kuinka ylivelkaantunut. Leikkaukset ovat kuitenkin auttaneet Britannian lisäksi monta muuta maata takaisin kasvu-uralle: Islanti, Viro ja Turkki muutamana esimerkkinä.
      Lisäsin juttuun OECD:n tilastosta kuvan, joka kertoo kuinka britit nousivat talouden miinuskasvusta Euroopan parhaiten kasvaneiden talouksien joukkoon 1980-luvulla. Mikä osuus tässä oli julkisten menojen leikkaamisella, mikä jäykkien ammattiliittojen kukistamisella ja mikä valtionyhtiöiden yksityistämisellä, sitä on vaikea sanoa. Joka tapauksessa painopisteen siirtäminen julkisesta ja kalliista holhoustaloudesta yksityistä yrittäjyyttä suosineeseen liberalismiin tuotti tulosta. Harmi vain, että talouden liberalisointi ja kasvu johtivat ylikuumenemiseen niin Britanniassa kuin Suomessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s