Väärä totuus kulutuksen voimasta

Julkisia menoja ei saa leikata, koska se vähentää kulutusta. Kuulostaa tutulta, mutta onko kulutus todella talouden moottori, vai pelkkä ohjauspyörä?

Amerikkalainen luottoluokittaja Moody’s päätti alentaa Britannian luottoluokitusta, koska sen talousnäkymät eivät ole kohentuneet velkaantumisen vähentämiseen tähtäävästä tiukasta talouspolitiikasta huolimatta. Luokituksen alentaminen nostaa Britannian velanhoitokustannuksia ja talouskurin vastustajat pitävät sitä osoituksena nykyisen politiikan epäonnistumisesta.

Talouden näkymiä luottoluokittaja pitää vakaina, mikä on brittihallituksen mielestä osoitus siitä, että maan talous on menossa oikeaan suuntaan. Oppositio on luonnollisesti eri mieltä.

Velkaelvytystä kannattavat taloustieteilijät vaativat talouskurin sijaan menoleikkauksista luopumista, ettei yksityinen kulutuskysyntä heikkene. Velkaelvyttäjien keulakuva professori Paul Krugman kasvattaisi julkisia menoja niiden leikkaamisen sijaan. Hän kuten monet muut elvytystä kannattavat keynesiläiset taloustieteilijät toistavat totuutena väitettä, että yksityinen kulutus kannattelee kansantaloutta, koska sen osuus on useimmissa teollisuusmaissa yli puolet kokonaistuotannosta.

Kunpa taloustiede olisikin niin yksinkertaista. Jo vain kulutus ratkaisi, niin velkaa kannattaisi ottaa rajattomasti ja keskuspankit voisivat antaa setelipainojen laulaa vielä nykyistä kiivaammin. Kansalaisille jaettaisiin joka aamu tuore nippu seteleitä, jotta kulutus kasvaisi ja talous sen mukana.

Finanssi- ja velkakriisistä huolimatta yksityinen kulutus euroalueella on pysynyt suhteellisen vakaana. Sen sijaan investoinnit romahtivat vuonna 2009, mikä hidastaa edelleen talouden elpymistä.

Finanssi- ja velkakriisistä huolimatta yksityinen kulutus euroalueella on pysynyt suhteellisen vakaana. Sen sijaan investoinnit romahtivat vuonna 2009, mikä hidastaa edelleen talouden elpymistä. Lähde: OECD

Kansantalouden tilastot kertovat erilaista tarinaa kulutuskysynnän vaikutuksista suhdanteisiin. Itse asiassa teollisuuden investoinneilla on talouskasvuun ja taantumiin selvästi suurempi vaikutus kuin yksityisellä kulutuksella. OECD:n tilastojen perusteella näyttää, että yksityinen kulutus on pysynyt vuodesta 2007 lähtien hyvin vakaana, mutta säästämisaste on laskenut ja investoinnit jopa romahtaneet. Kansantalouden liikkeet seuraavat enemmän investointeja kuin kulutusta.

Tilastoista voisi päätellä, että investoinneilla on talouskasvuun kulutusta suurempi vaikutus.  Siksi kansaa ei kannata kannustaa kuluttamaan, ainakaan julkisilla varoilla, vaan saada yritykset uskomaan investointeihin. Yritysverotuksen keventäminen on yksi keino kannustaa investointeja.

Ja kuinka ihmiset voisivat innostua kuluttamaan, jos heillä ei ole työtä? Työtä syntyy tuotannon kautta, ja tuotanto kasvaa investoinneilla. Korealaisia taulutelevisioita ja kaukomatkoja ostamalla Euroopan talous tuskin nousee.

Euroopan talouskriisiä on hoidettu monella vääräksi osoittautuneella reseptillä. Heikkoja yrityksiä ja pankkeja tukemalla on pitkitetty tuotannon uudistumista ja estetty investointeja. Setelielvytys ja velanoton lisääminen ovat ylläpitäneet keinotekoista hinta- ja palkkatasoa, mikä ainoastaan lisää virheinvestointeja ja luo ituja seuraavalle talouskuplalle.

Palkkojen pitäisi antaa sopeutua nopeasti markkinatilanteeseen, jotta työttömyyden aiheuttamat vakavat sosiaaliset ongelmat voitaisiin välttää. Kulutuksen ja velkaantumisen sijasta talouspolitiikan pitäisi tukea säästämistä, koska vain säästöjen kautta luodaan pohja tuottaville investoinneille.

Velkaelvyttäjät puhuvat mielellään julkisten investointien kerroinvaikutuksista. Se tarkoittaa, että yksi valtion euro tuottaa enemmän kuin euron verran kasvua. Kukaan ei ole pystynyt aukottomasti todistamaan kerroinvaikutusten todellista pitkäaikaista tehoa. Esimerkiksi suuren laman aikana 1930-luvulla Yhdysvaltain taloutta elvytettiin valtavilla julkisilla investoinneilla, mutta siitä huolimatta kansantuote supistui vuosikymmenen lopulla.

Jos kerroinvaikutukset ovat niin suuria kuin velkaelvyttäjät uskovat, niin miksi samaan tulokseen ei päästäisi verotusta keventämällä? Silloin raha jäisi poikimaan kasvua suoraan talouteen ilman välikäsiä ja valtion keskusohjausta. Pelkkä elvytysrahojen hallinnointi vie osan niiden tehosta.

 

 

 

 

About these ads

Tietoja Jouko Marttila

Kaiku Helsingin perustajaosakas. Pitkä kokemus taloustoimittajana ja rahoitusalan asiantuntijana, erityisesti viestinnän johtotehtävissä. Työnantajia mm. BBC World Service, Yle, Arvopaperi, Rahoitustarkastus, Committee of European Banking Supervisors (CEBS) ja Suomen Pankki. Yle Ykkösaamun, Arvopaperi-lehden ja Sijoitustalous.fi:n pitkäaikainen talouskolumnisti. Julkaissut tietokirjoja judosta ja taloudesta. Valmistelee väitöskirjaa Suomen kokoomuksen ja SDP:n ideologisesta lähentymisestä kasinotalouden vuosina 1980-luvulla.
This entry was posted in Eurotalous, Suomen talous and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin Väärä totuus kulutuksen voimasta

  1. Tuomas Nurmi sanoo:

    ”Ja kuinka ihmiset voisivat innostua kuluttamaan, jos heillä ei ole työtä? Työtä syntyy tuotannon kautta, ja tuotanto kasvaa investoinneilla.”

    Tämän takia valtion tuleekin investoida, mitä ikinä kansa tarvitseekaan: kouluja, teitä, sairaanhoitajia… Ainakin kaksi ensimmäistä vaatii tuotannollista työtä.

    MIten paljon Yhdysvaltain taloutta elvytettiin? Onko antaa jotain lukuja? Olot olivat erilaiset silloin ja esim. sosiaaliturvaa ei ollut. (Syntyi kuitenkin suuren laman ansiosta) Mikäli ei ollut työtä, eikä säästöjä niin kuluttaminen loppui tykkänään. Siinä ei paljon auta jos muutama kaupungitalo väsätään, kun miljoonia ihmisiä elää pelkällä leivällä. Tämä, jos jokin aiheutti kerroinvaikutuksia, joskin negatiivisia sellaisia. Suuri lama on enemmänkin osoitus siitä, että valtio ei tee tarpeeksi lamassa. En nyt ymmärrä, että miten olet keksinyt kääntää sen väärin päin, tukemaan liberalistista agendaa.

    ”Jos kerroinvaikutukset ovat niin suuria kuin velkaelvyttäjät uskovat, niin miksi samaan tulokseen ei päästäisi verotusta keventämällä?”

    Voihan sitä veroja keventämälläkin päästä vaikka mihin. Verojakin on toki monenlaisia. Voisitko tarkentaa, että mitä veroja haluaisit laskea ja miten paljon?

    Yhteisöveroahan ollaan juuri laskemassa. En tosin tiedä, että miksi yritykset investoisivat, jos kenelläkään ei ole rahaa ostaa mitään.

    Eikö olisi aika paljon uskottavampi selitys, että investoinnit seuraavat kansantalouden kehitystä ja kun usko kansan ostovoimaan palaa, niin investoinnit lisääntyvät? =)

    Tärkeintä tässä valtion kuluttamisessa on se, että mihin kulutetaan. Suora tilisiirto Nallelle ei lisää kulutusta, sillä Nallella on jo tarpeeksi pätäkkää säästössä. Tärkeämpää olisi saada työllistettyä ne joilla on liian vähän raha. Ei lisätä heidän rahamäärää, joilla on jo liikaa.

    Suuri lama testasi, että miten markkinat korjaavat itse itsensä. Ne eivät korjanneet. En todellakaan ymmärrä tätä valtavaa himoa hakata päätä seinään, yhä udestaan ja uudestaan. Markkinat ja valtio voivat toimia yhteistyössä ja valtion tulisi olla kansan ohjauksessa, jossa se ei parhaillaan Suomessa ole, eikä ilmeisesti ole juuri koskaan ollutkaan. En kuitenkaan näe mitään syytä antaa tämän edustuksellisen demokratian valua plutokratiaan, josta on jälleen pitkä matka, jotta pääsemme edes tähän. Miksi emme haluaisi demokraattisempaa päätöksentekoa, vaan oligopolien ylivaltaa ja suvereenia asemaa suhteessa valtioon, joka yrittää heitä pitää aisoissa ja estää tuhoamasta tavallisia tallaajia? Ainut syy, joka aina keksitään on valtio. Demokraattisessa valtiossa, silloin tulisi katsoa omaan napaan ja korjata virheet. Suurin virhe olisi antaa yritysten ja ihmisten mellastaa vapaana, koska joukossamme on vielä liikaa luopioita. Markkinat ovat kaapanneet Yhdysvaltain hallituksen ja ne jotka ovat edes vähän tutkineet Yhdysvaltain tilannetta, voivat kertoa, että ei hyvä. Ikävästi alkaa vaikuttamaan poliisivaltiolta.

    • Nimenomaan valtion ei pidä elvytyksen nimissä lähteä investoimaan mihin tahansa, vaan ainoastaan kohteisiin, joilla on pitkäaikaisia tuotantoa tukevia vaikutuksia. Liikenneväylien rakentaminen ja parantaminen on yksi esimerkki.

      1930-luvun laman opetuksista kiistellään yhä. Joidenkin mielestä valtion olisi pitänyt antaa budjetin painua huomattavasti enemmän miinukselle, toisten mielestä valtion liiallinen puuttuminen markkinoiden toimintaan vain pitkitti lamaa, koska yksityiset investoinnit vähenivät samaan aikaan, kun valtio kasvatti omiaan. Itse uskon enemmän vapaaseen yritystoimintaan kuin keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen.

      Jos saisin valita, niin keventäisin yritysten verotusta sekä arvonlisäveroa, joka kuristaa sekä pienituloisia että pieniä palveluyrityksiä. Investointeja ei pidä tehdä vain kysynnän vaihteluiden mukaan, vaan pitkällä tähtäyksellä kysyntää ennakoiden. Näin investointien kasvuvaikutus tulee ennen kulutusta. Laskukaudella juuri pitäisi investoida, kun työvoima ja muut tuotantopanokset ovat halvempia kuin nousukaudella. Nousukaudella taas otetaan hyöty irti investoinneista. Näin siis teoriassa.

      Kuten sanot, tärkeintä olisi työllistää niitä, joilla on vähiten rahaa. Jos valtio jakaa rahaa työttömille, niin eipä se paljon investointeja ja työllistymistä edistä. Suuri lama ei todellakaan testannut, miten markkinat korjaavat itsensä, koska valtio puuttui vahvasti markkinoiden toimintaan – vieläpä aluksi väärällä tavalla, kun Federal Reserve pikemmin kiristi kuin löysäsi rahapolitiikkaansa vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen.

      Sanot, että ”suurin virhe olisi antaa yritysten ja ihmisten mellastaa vapaana, koska joukossamme on vielä liikaa luopioita”. Minusta vielä vaarallisempaa on keskittää jatkuvasti lisää valtaa poliitikoille ja virkamiehille, koska heidänkin joukossaan on varmasti näitä samoja ”luopioita”.

      • Tuomas Nurmi sanoo:

        En ensimmäisellä lukemalla löytänyt mitään, mistä suuremmin kannattaisi olla eri mieltä.

        Suuresta lamasta tosin olemme todella pahasti eri mieltä.

        Pieni sitaatti wikistä, tukemaan argumentointiani:

        ”Hänen maineensa kuitenkin hiipui vuonna 1929 alkaneeseen suureen lamaan, jonka seurausten lievittämiseen hän ei liberaalin talouspolitiikan kannattajana lähtenyt. Hoover vetosi säilyttämään työpaikat ja kannusti vapaaehtoisten avustusjärjestöjen toimintaa. Kodittomat alkoivat kutsua slummejaan ”Hoovervilleiksi”. Työttömyys nousi 25 prosenttiin vuonna 1933, eikä maassa ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa. Konkurssiin menneiden pankkien tallettajat menettivät kaikki säästönsä.”

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbert_Hoover

        Poliitikoille ja virkamiehillekään ei tule antaa liikaa valtaa. Kannatan enemmänkin vallan hajauttamista mahdollisimman laajalle. Tietysti ihmisten tulisi olla halukkaita kantamaan vastuuta. Ojan pohjalla, Kosanderi pulloa halaamalla se ei onnistu. Vastuun kantoa ei myöskään ole kaiken päätöksenteon vallan antaminen EU:lle\komissiolle ja sitten huudella kantavansa vastuuta, vaikka oikeasti toimii vain kumileimasimena ja propagandistina.

      • Lama syveni ennen muuta keskuspankin kireän rahapolitiikan vuoksi, eikä julkisten investointien lisääminenkään lopulta taloutta pelastanut, vaan sen teki toinen maailmansota. Jos velkaelvytys olisi paras keino, kuten talousnobelisti Paul Krugman jaksaa julistaa, niin esimerkiksi Japanissa pitäisi olla huima talouskasvu. Mutta ei, vaikka siellä keynesiläistä politiikkaa on toteutettu 20 vuotta ilman mainittavaa menestystä.

      • Tuomas Nurmi sanoo:

        Toinen maailmansota oli keynesiläisyyttää parhaimmillaan. Se ihmisten tappaminen tosin oli turhaa.

        Missaat nyt kuitenkin pääpointin suuresta lamasta.

        ”Hänen maineensa kuitenkin hiipui vuonna 1929 alkaneeseen suureen lamaan, jonka seurausten lievittämiseen hän ei liberaalin talouspolitiikan kannattajana lähtenyt.”

        Liberalismi ja markkinoiden säätelemättömyys johti Yhdysvallat suureen lamaan.

        Tässä hieman lisää historiaa, sillä siitä kannattaa oppia.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Calvin_Coolidge

        ”Coolidge oli viimeinen Yhdysvaltain presidentti, joka ei puuttunut talouden kulkuun vaan antoi markkinoiden toimia säätelemättä. Hänen kaudellaan koettiin suuri talouskasvu (”Roaring Twenties”), joka päättyi pian hänen virkakautensa jälkeen suureen lamaan.”

        Keskuspankki ei tehnyt mitään, koska liberaalit, jotka olivat vallassa ja uskoivat, että on syytä antaa markkinoiden tuhota huono raha, joka kuitenkin osoittautui katastrofaaliseksi virheeksi. Isot pankit, jotka ovat osakkaina Federal Reservissä eivät olleet vaarassa ja varmasti myös suosivat sitä, että antaa pienten kaatua, kunhan se ei koske meitä. Näin pankkitoimintaa saatin keskitettyä enemmän suurille pankeille. Onneksi tämän jälkeen emme ole pahemmin nähneet liberaaleja maiden johdossa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että varsin tärkeät historian oppitunnit on unohdettu ja käymme jälleen kohti tuhoa.

        En kannata mitään yhtä keinoa ihmepelastuksena, vaan useampia erillisiä toimenpiteitä, joiden seurauksena lopputulos on kaikkia osapuolia tyydyttävä, vaikka kaikki eivät sitä ymmärtäisikään.

        Toivon, että tutkit miten liberaalit onnistuivat johtamaan Yhdysvallat suureen lamaan, nimenomaan antamalla markkinoiden hoitaa asiat ja olemalla puuttumatta niihin, vaikka olisi pitänyt. Kun asiaan tartuttiin niin valtava tuho oli jo tapahtunut, eikä sitä korjata vuodessa parissa. Sama tapahtuu nyt Kreikassa, hieman toki eri syistä. Parhaillaankin menemme katastrofista katastrofiin niin kauan, kunnes saamme monsterit kuriin ja vallan fiksulle kansalle mahdollisimman laajasti.

        Huomaa, siis että liberaalit eivät halunneet käyttää keskuspankkia Yhdysvaltojen pelastamiseen, koska uskoivat markkinoiden hoitavan homman himaan. Tätä sinäkin ajat parhaillaan. Suurta lamaa luoksemme.

      • Sääntelyä lisäämällä ei ole koskaan pystytty estämään yhtään lamaa tai finanssikriisiä. Toisaalta en missään nimessä vaadi sääntelyn täydellistä purkamista, vaan ylisääntelyn välttämistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s