Virtuaaliraha bitcoinista ei ole oikeaksi valuutaksi, mutta historian suuria sijoitushuijauksia se kyllä muistuttaa.

Sijoituskohteen arvo nousee, kun kysyntä kasvaa. Kysyntä puolestaan kasvaa, kun arvo nousee. Näin kävi verkkoraha bitcoinille, jonka arvo nousi muutamassa kuukaudessa parikymmenkertaiseksi 260 dollariin ja romahti sitten alle sataan dollariin. Bitcoin kelpaa maksuvälineenä myös Suomessa, mutta todelliseksi vaihdon välineeksi siitä ei koskaan ole.

Bitcoin on hallituksista ja keskuspankeista riippumattomaan kaupankäyntiin luotu keinotekoinen raha, jonka arvo perustuu sen kysyntään.   Bitcoin-yksikköjen määrä on lukittu eli niitä ei voida painaa lisää samaan tapaan kuin perinteistä rahaa. Verkkovaluuttaa ei hallinnoi varsinaisesti kukaan, mutta siitäkään ei voi olla aivan varma.

Bitcoinin puolustajat vannovat nimettömyyden ja avoimen lähdekoodin nimiin. Virtuaalitalouden pioneerit uskovat uuteen vaihtoehtoon ja bitcoin-kaupan suurin keskus Mt. Gox kertoo, että sen palveluun on avattu päivittäin 20 000 uutta asiakastiliä.

Nimettömyys ja hallitsemattomuus ovat myös bittirahan heikkouksia. Se houkuttaa käyttämään rahaa rikolliseen toimintaan kuten verkossa tehtävään huumekauppaan.

Bitcoin muistuttaa rajallisuudessaan jossain määrin kultaan perustuvaa rahajärjestelmää, jota kokeiltiin viimeksi toisen maailmansodan jälkeen. Valuuttojen ja hintojen vakauttaminen kultakannan avulla ei onnistunut, kun Yhdysvaltain keskuspankki painoi liikaa dollareita. Kukaan ei enää uskonut, että maan keskuspankki olisi pystynyt vaihtamaan dollareita kullaksi, jos joku olisi sitä vaatinut.

Kulta sopi rahajärjestelmän perustaksi, koska se oli ja on edelleen yleisesti hyväksytty vaihdon väline, arvon säilyttäjä ja arvon mitta, mitkä ovat rahan perinteisä määreitä. Kulta kelpaa maksuksi, jos muuta ei ole tarjolla ja sille löytyy aina oikea markkinahinta.

Kultaa ei voi keinotekoisesti tehdä lisää. Bitcoinista on luvattu samaa, mutta ongelma on sen arvoon liittyvä keinottelu. Kaupankäynti on keskittynyt pääasiassa yhteen valuuttapörssiin, edellä mainittuun Mt. Goxiin, jonka taustoja ei tunneta.   Asiakkaita houkutellaan käymään kauppaa bitcoineilla, koska niiden arvo voi nousta. Kun arvo yllättäen romahti, kaupankäynti bittirahalla keskeytettiin. Pörssin sulkemista selitettiin markkinapaikan suurella suosiolla ja palvelimien ylikuormittumisella.

Bitcoin-villitys muistuttaa 1600-luvun tulppaanimaniaa Hollannissa, missä tulppaanisipulien hinnat kohosivat pilviin kiivaan keinottelun seurauksena. Kuplan puhjettua monet menettivät omaisuutensa. Vastaavaa keinotteluhuumaa liittyi vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan ja Suomen suurimmaksi pyramidihuijaukseksi sanottuun Wincapita-sijoitusklubiin. Äkkirikastumisen mahdollisuus pistää väheksymään riskejä.

Mitä yhteistä nykyisellä rahajärjestelmällä ja virtuaalirahalla voisi sitten olla?

Molemmissa rahan arvo säilyy niin kauan kuin yleisön luottamus kestää. Keskuspankit Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa ovat viime vuosina painaneet vimmatusti lisää rahaa talouteen ja pankit luovat jatkuvasti uutta rahaa luotonannon kautta, mutta valuuttojen arvo on säilynyt lähes ennallaan. Dollarin, euron ja jenin arvo on yhtä vakaa kuin keskuspankkijohtajien uskottavuus. Kultaa on vain nimeksi tukemaan pankinjohtajien puheita.

Jos virtuaalirahan liikkeeseenlaskijat pystyisivät herättämään yhtä laajaa luottamusta kuin keskuspankit, niin siitä voisi tulla kelvollinen käyttöraha muiden rinnalle. Mutta keinottelun lisäksi bitcoiniin liittyy yksi suuri heikkous. Bittirahasta ei koskaan tule yhtä laajasti hyväksyttyä valuuttaa kuin euro- tai dollarisetelistä, kultakolikoista puhumattakaan.

Bitcoin on käyttökelvoton, jos tietoliikenneverkko ei toimi, sähköä ei ole saatavilla tai asiakkailla ei ole käytössään tietokoneita tai älypuhelimia. Kulta ja käteinen ovat kriisiaikojen kovinta valuuttaa.