Valtio laivanvarustajana

Valtio ostaa ruostuvia tankkereita ja aikoo tilata jäänmurtajan. Miten se säästää julkisia menoja?

Valtio otti haltuunsa Nesteen tankkerit ja niihin liittyvät riskit. Neste Oil kiittää, veronmaksaja ihmettelee.

Valtio otti haltuunsa Nesteen tankkerit ja niihin liittyvät riskit. Neste Oil kiittää, veronmaksaja ihmettelee.

Valtio on päättänyt ostaa Neste Oilin vanhat öljytankkerit ja kolme hinaajaa. Asiasta kerrottiin syyskuussa, mutta kauppahintaa ei paljastettu. Nesteelle ja sen osakkeenomistajille tankkereiden sosialisointi on iloinen asia, koska yhtiön oman ilmoituksen mukaan sen tase kevenee 60 miljoonalla eurolla ja säästöä kertyy kymmenen miljoonaa vuodessa.

Vastaavasti veronmaksajat kantavat jatkossa riskin laivojen huoltamisesta ja uusimisesta. Tuloja odotetaan tankkereiden vuokraamisesta. Jos laivanvarustaminen ei ollut kannattavaa Nesteelle, tuskin se sitä on valtiolle. Sopii ihmetellä, miksi valtio on valmis sitomaan kymmeniä tai pitkällä aikavälillä satoja miljoonia euroja ruostuviin laivoihin.

Hankintaa perustellaan huoltovarmuudella. Laivat ostaa käytännössä Huoltovarmuuskeskuksen ja eläkeyhtiö Ilmarisen perustama yhtiö. Ilmarisen pitäisi lain mukaan sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti, mutta tankkerikauppojen tuottolaskelmia tai hintaa ei ole julkistettu. Merkittävien sijoitusten arvon salaaminen ei ole yhteisen edun mukaista.

”Neste Oil on öljyn ja muiden raaka-aineiden jalostaja, eikä enää laivanvarustaja. On yhtiön tulevaisuuden kehityksen kannalta hyödyksi, että yhtiö voi keskittyä ydinliiketoimintaansa”, valtion omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala perusteli ostostaan.

Uusi omistajaministeri Pekka Haavisto voisi huoltovarmuuden nimissä ostaa myös Finnairin vanhimmat lentokoneet. Kauppoja voisi lisäksi perustella ympäristösyillä, sillä uudet koneet ovat huomattavasti vanhoja vähäpäästöisempiä.

Tankkereiden hankintaa voi myös perustella ympäristöpolitiikkalla. Nesteen tankkereissa on jäävahvistukset ja ne ovat purjehtineet arktisella Koillisväylällä. Hautalalle sopi erinomaisesti, että valtio voi omistajana päättää, missä tankkerit liikkuvat. Arktisille alueille niillä ei ole asiaa niin kauan kuin vihreät tai vasemmistoliiton liikenneministeri Merja Kyllönen siitä päättävät.

Tankkerikauppojen taustalla on muutama arktinen yhteensattuma. Etlan tutkija Hannu Hernesniemi teki valtiolle viime vuonna tilaustyönä tutkimuksen Suomen merenkulun toimintaedellytyksistä, kilpailukyvystä ja julkisen talouden sopeuttamistoimista.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että valtion kannattaisi ryhtyä laivanvarustajaksi. Valtion ei kannattaisi ostaa vain tankkereita, vaan kaikki jäänmurtajat pitäisi sosialisoida. Ainoatakaan kannattavuuslaskelmaa tutkimus ei sisältänyt.

Jäänmurtajien hankkimista valtiolle tutkija perusteli huoltovarmuudella ja ympäristöriskeillä, joita arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy. Suurimpana uhkana mainittiin mahdollisiin ympäristötuhoihin liittyvät vahingonkorvaukset. Yhtään todistetta tai muuta näyttöä riskin todennäköisyydestä tutkimus ei antanut. Siitä huolimatta media ja ministerit toistivat mielipidettä totuutena.

Kuinka ollakaan Hernesniemi siirtyi pian tilaustyön valmistuttua valtion leipiin – Huoltovarmuuskeskukseen. Ehkä hän pääsee tankkereiden ohella ohjailemaan jäänmurtajia ja pitämään ne kaukana arktisilta vesiltä, jos ministeri Kyllönen saa tahtonsa läpi. Yhden uuden jäänmurtajan tilaaminen valtion piikkiin ei Kyllöselle näytä riittävän. Koko Arctia Shippingin laivasto olisi saatava valtion suoraan valvontaan.

Laivaston seisottaminen satamassa ei aiheuta muita riskejä kuin tappioita veronmaksajille. Valtion tai ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton politiikkana on ilmeisesti viimeisenkin arktisen osaamisen lopettaminen tai myyminen Suomesta Venäjälle. Yksi tärkeä telakka meni jo. Montaa ei ole jäljellä.

About these ads

Tietoja Jouko Marttila

Kaiku Helsingin perustajaosakas. Pitkä kokemus taloustoimittajana ja rahoitusalan asiantuntijana, erityisesti viestinnän johtotehtävissä. Työnantajia mm. BBC World Service, Yle, Arvopaperi, Rahoitustarkastus, Committee of European Banking Supervisors (CEBS) ja Suomen Pankki. Yle Ykkösaamun, Arvopaperi-lehden ja Sijoitustalous.fi:n pitkäaikainen talouskolumnisti. Julkaissut tietokirjoja judosta ja taloudesta. Valmistelee väitöskirjaa Suomen kokoomuksen ja SDP:n ideologisesta lähentymisestä kasinotalouden vuosina 1980-luvulla.
This entry was posted in Suomen talous and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s