Jos ei yhtiöitetä, niin sosialisoidaan

Suomessa on käynnistynyt propagandamylly hallituksen kaavailemia yhtiöittämissuunnitelmia vastaan. Mieleen tulee 1980-luku, jolloin sosialistit pelottelivat äänestäjiä uusliberalismilla.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ollaan huhujen mukaan yksityistämässä, samoin tieverkostoa ja rautateitä. Opposition mukaan yksityistäminen johtaa julkisten palvelujen myyntiin veroparatiisiyhtiöille.

Keskustelussa on samoja piirteitä kuin 30 vuotta sitten, kun liikelaitoslakia valmisteltiin. Äärivasemmisto rinnasti liikelaitostamisen yksityistämiseen, vaikka laki antoi valtion virastoille vain hieman lisää valtaa päättää omista asioistaan ja paransi toiminnan taloudellista läpinäkyvyyttä.

SDP edisti silloin  hallituksessa kokoomuksen kanssa liikelaitostamista. Nyt oppositiossa puolue syyttää hallitusta yksityistämisestä, vaikka yhtiöittäminen ei sitä tarkoita sen enempää kuin liikelaitostaminen. Yksityistäminen alkaa vasta, jos valtio tai kunta päättää luopua julkisen yhtiön osake-enemmistöstä.

SDP teki 1980-luvulla periaatepäätöksen, jonka mukaan valtion omistamia yhtiöitä voidaan viedä pörssiin ja hankkia niihin yksityistä pääomaa, kunhan osake-enemmistö säilyy valtiolla. Oppositiossa takki on kääntynyt ja yhtiöittäminen nähdään vihollisena. Jos yhtiöittäminen tai yksityistäminen on pahasta ja julkinen omistus hyvästä, niin olisiko parempi ryhtyä sosialisoimaan yksityisiä yrityksiä? Jään odottamaan opposition sosialisointiohjelmaa.

Yhtiöittäminen on joka tapauksessa paras keino saattaa kaikki palveluntuottajat samalle viivalle osakeyhtiölain alle. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien omistamien liikelaitosten tuottavuuden ja tehokkuuden arviointi on mahdotonta, koska ne eivät noudata samanlaisia kirjanpito- ja julkisuusvaatimuksia kuin osakeyhtiöt. Julkiset yhtiöt ja yksityiset yhtiöt ovat eri asemassa myös arvolisäverovelvollisuudessa.

Yhteiset pelisäännöt parantavat reilua kilpailua ja läpinäkyvyyttä kaikkien veronmaksajien parhaaksi. Ja sitä julkisissa palveluissa juuri pelätään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehottomuudesta saatiin heti elävä esimerkki, kun hallituksen yhtiöittämissuunnitelma julkistettiin. Kuntaliitto ilmaisi huolensa siitä, ”miten julkiset yhtiöt pärjäävät kilpailussa, kun niillä on niin vähän aikaa laittaa itsensä kilpailukuntoon”.

Veronmaksajana toivon, että yhtiöittäminen etenee ja palvelut tuotetaan jatkossa laadukkaasti ja tehokkaasti olipa omistaja sitten yksityinen yhtiö, valtio tai kunta. Julkinen omistus ei tosin koskaan ole ollut mikään tae tehokkuudesta – pikemmin päinvastoin.