Velkaelvyttäjät vaativat Euroopan keskuspankkia avaamaan lisää rahahanoja, koska setelipainon pyörittäminen pelittää hyvin Yhdysvalloissa. Rinnastus on väärä, monestakin syystä.

Euroopan talous takkuaa siinä missä Yhdysvalloissa näyttää jo valoisammalta. Monet talousviisaat, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde, ovat patistelleet Euroopan keskuspankkia suoriin velkakirjaostoksiin, koska Yhdysvalloissa rahan kylväminen markkinoille näyttää tuottavan tulosta.

Euroalueen ja Yhdysvaltojen vertaaminen ja samankaltaisten ratkaisujen etsiminen johtavat harhaan. Finanssikriisi on kulkenut hyvin erilaisia polkuja Atlantin molemmin puolin. Yhdysvalloissa ongelmien alkulähde oli asuntokuplassa, Euroopassa polttopisteessä on julkinen velka. Yhteistä on pankkijärjestelmän kriisiytyminen.

Yhdysvaltain euroaluetta nopeampi toipuminen johtuu paljolti muista tekijöistä kuin keskuspankki Fedin laajasta velkakirjojen osto-ohjelmasta, jolla se on pumpannut rahaa arvopaperimarkkinoille ja pitänyt korot alhaalla ja pörssikurssit nousussa. Tässä muutama ero euroalueen ja Yhdysvaltain välillä.

1. Nopea toiminta

Finanssikriisin alussa Fed pudotti nopeasti korot alas, kun EKP toimi hitaasti ja syvensi kriisiä. Samalla tavalla it-kuplan puhjetessa vuosituhannen vaihteessa Fed laski nopeasti korkoja ja vastaavasti alkoi kiristää rahapolitiikkaansa ennen kuin EKP heräsi. Molempia keskuspankkeja voi syyttää siitä, että korot pysyivät 2000-luvulla liian matalalla liian pitkään. Se edesauttoi sekä asuntokuplan että Euroopan valtioiden velkakuplan syntymistä. Pitkään jatkuva nollakorkopolitiikka kylvää uuden kuplan siemeniä.

2. Pankkien pelastaminen

Yhdysvallat pelasti suurimmat pankit ja teollisuusyritykset kovilla ehdoilla ja ajoi heikoimpia nurin. Valtio on tehnyt sijoituksillaan miljardeja voittoa ja pankit ovat lisäksi maksaneet yli 100 miljardia dollaria korvauksia veronmaksajille finanssikriisiin johtaneista väärinkäytöksistä. Euroopassa pankkien pelastaminen ja vanhojen rakenteiden tukeminen ovat vieneet veronmaksajien rahaa joidenkin laskujen mukaan jo 2 000 miljardia euroa.

3. Oma valuutta

Yhdysvallat on velkakirjojen osto-ohjelmallaan pitänyt dollarin heikkona euroon nähden, mikä on parantanut amerikkalaisten vientiyritysten asemaa. Yhdysvallat on yhtenäinen valuutta-alue toisin kuin euroalue, jossa Saksa ohjaa EKP:n päätöksentekoa. Euron hylkääminen ei ratkaisisi euroalueen rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi työmarkkinoihin ja ylisääntelyyn.

4. Joustavat työmarkkinat

Euroopassa seurataan kateellisina Yhdysvaltain työttömyyslukujen laskua. Syynä ei ole yksin velkaelvytys, vaan työmarkkinoiden joustavuus. Yhdysvalloissa on yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa edelleen pari miljoonaa työpaikkaa vähemmän kuin ennen kriisiä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut, palkat ovat joustaneet alaspäin ja työmarkkinoille osallistuminen on vähentynyt.  Euroalue on samaan aikaan kadottanut lähes seitsemän miljoonaa työpaikkaa. EU:n työmarkkinat ovat jäykät, liikkuvuus vähäistä ja palkkajousto olematonta. Ammattiliitot yrittävät estää Suomessa järkevänkin työllistämisen kuten oppisopimukset.

5. Yrittämisen halu

Yhdysvalloissa työn tuottavuus on parempi kuin euroalueella. Osittain se johtuu lyhyistä loma-ajoista, mutta myös yrittämisen halu on suuri. Euroopassa liiallinen sääntely lannistaa yrittäjiä monella tavalla. Suomessa byrokraatit saavat parhaankin työpaikan näyttämään hikipajalta.  Keskusta on julkaissut oman listansa turhan sääntelyn poistamiseksi.  Siinä on hyvä pohja porvarihallitukselle, vaikka noilla eväillä ei koko Eurooppaa vielä pelasteta.