Vaalitaistelu on käynnissä. Sen huomaa, kun lukee poliitikkojen vääristeleviä ja usein valheellisia viestejä maan taloudesta. Hallituspuolueet antavat ymmärtää, että pohjaton tukien jakaminen ja lisävelan ottaminen olisivat vastuullista politiikkaa. Kaikkea muuta, Suomea ajetaan täyttä vauhtia päin seinää.

Korotonta velkaa ei ole, ja kaikki valtion velat on maksettava. Vanhoja velkoja korvataan uusilla, entistä kalliimmilla veloilla. Valtionvelka on kasvanut nykyisen hallituksen aikana noin 40 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan 2000-luvulla.

Hallitus selittää menojen kasvua koronalla, sodalla ja inflaatiolla. Se on vain puolet totuudesta, koska hallituspuolueet ovat lisänneet tuntuvasti kriiseistä riippumattomia menoja. Ruotsi on kärsinyt samoista kriiseistä, mutta siellä velkaantuminen ei ole lähtenyt käsistä. Pikemmin päinvastoin, vastuullinen talouspolitiikka on pitänyt velan hallinnassa, kuten EK:n Sami Pakarinen muistuttaa.

Nykyhallituksen holtiton velkaantuminen aiheuttaa moninkertaisen tuskan tulevaisuudessa, kun korkomenot kasvavat samaan aikaan heikkenevän huoltosuhteen kanssa. Valtionlainojen korkojen vakiintuminen normaalille tasolle tietäisi miljardien eurojen kasvua korkomenoissa. Se huolettaa enemmän kuin velan suhteellinen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta, sillä korkomenot ovat poissa jostain muusta kuten vanhustenhoivasta, terveydenhuollosta tai koulutuksesta.

Veronmaksajien rahat eivät yksinkertaisesti riitä samankaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen kuin 1970-luvulla, jolloin väestö oli nuorta ja työvoimaa riittäväsi. Vuonna 1972 Suomessa oli noin 50 prosenttia enemmän 20–30-vuotiaita kuin vuonna 2020.

Vuonna 2070 nuorten aikuisten määrä supistuu edelleen kolmanneksella. Vastaavasti 60–70-vuotiaiden määrä kasvaa kolmanneksella ja sitä vanhempien määrä vielä paljon enemmän. Yli 65-vuotiaita on tulevaisuudessa kolme kertaa enemmän kuin alle 15-vuotiaita, kun nykyistä hyvinvointia rakennettaessa suhteet olivat päinvastoin. Eläkeläisten valtakunnassa työtä tekeviä veronmaksajia on entistä vähemmän. Nykyinen hyvinvointi on mitoitettu erilaiseen maahan kuin Suomi nyt ja tulevaisuudessa on.

Väestön ikääntyminen on ollut tiedossa vuosikymmenet, mutta siihen ei ole varauduttu. Poliitikot ovat ilmeisesti ajatelleet, että rahaa tulee aina jostain, eikä mistään tarvitse tinkiä. Vanhusten ja hoitojonoissa kituvien annetaan ennemmin kuolla kuin ryhdytään karsimaan muista menoista ja priorisoimaan heikoimmassa asemassa olevia. Hoitovelka on räjähtänyt tämän hallituksen aikana.

Yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden määrä on THL:n tilastojen mukaan kymmenkertaistunut vuodesta 2014, jolloin jonossa oli vajaat 2 000 henkilöä, vuonna 2022 määrä oli jo liki 21 000. Hoitoa 91–180 vuorokautta odottaneiden määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut ja lähestyy 40 000 rajaa.

Ylimääräiset lapsilisät ja sähkötuet ovat kivoja lahjoja, mutta murentavat ikävällä tavalla talouden pohjaa, kun niitä jaetaan kaikille, eikä vain tarvitseville. Samalla apua kipeämmin tarvitsevat jäävät sitä vaille.

Keskiluokkaa verotetaan ankarasti, jotta keskiluokka voi jakaa tukia toisilleen. Voi kysyä, olisiko tukien karsiminen ja verotuksen keventäminen parempi ratkaisu?

Seuraavat hallitukset joutuvat tekemään todellisia arvovalintoja sen sijaan, että puhutaan kauniisti ja peitellään ongelmia. Kyse on lopulta siitä, ketkä saavat hoitoa, ja kenen annetaan kuolla, jos nykymeno jatkuu.

Kun äänestätte, älkää uskoko puheita siitä, että Suomella menee vielä hyvin. Aina löytyy joku Kreikka tai Italia, missä tilanteen voi sanoa olevan huonompi. Ne puolueet, jotka eivät kerro suoraan, mistä tulevaisuudessa säästetään, eivät ansaitse kenenkään ääntä.

Liberaalipuolue on tehnyt hyvän työn ja laatinut #leikattavaalöytyy-listan, josta jokainen poliitikko voi valita, mistä säästää. Vaihtoehtoja on yli 9 miljardin euron edestä. Kannattaa tutustua. Samalla voi pohtia, mitä kaikkea jää rahoittamatta, kun korkomenot nousevat muutamalla miljardilla.