Ajatus Kreikan velkajärjestelystä tai euroalueen pienentämisestä ei ole syntynyt menneen talven lumilla. Saksan IFO-Instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ehdotti Kreikan irrottamista eurosta jo yli vuosi sitten, eikä ole muuttanut kantaansa.

Europäättäjillä on ollut runsaasti aikaa pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja kriisille. Kuten politiikassa yleensä, valituksi on tullut se tavallisin tie – odotetaan ja katsotaan, mitä tapahtuu. Isoja ja rohkeita päätöksiä ei uskalleta tehdä.

IFO:n Sinn on yksi vaikutusvaltaisimpia saksalaisia talousajattelijoita. Saksan hallitus on pitänyt häntä kerettiläisenä, koska hän ei suostu marssimaan virallisen totuuden tahdissa. Yhä useampi saksalainen veronmaksaja kyselee rahojensa perään ja opposition kannatus kasvaa kuten Suomessa.

On enemmän kuin todennäköistä, että liittokansleri Angela Merkel tulee tiukentamaan suhtautumistaan ”rahan lapioimiseen” etelän euromaille. Tässä tilanteessa Timo Soinilla ja demareilla on erinomainen mahdollisuus painaa päälle Suomessa ja sanella omia ehtojaan hallituksen europolitiikkaan.

Demarit ja kokoomus pääsivät keskiviikkona yhteisymmärrykseen Portugalin tuen ehdoista, mutta kantona kaskessa on yhä perussuomalaisten jyrkkä ei-linja kaikelle suoralle tuelle.

Kovien ehtojen saneleminen saattaa alkaa kantaa hedelmää. Euromaiden johtajat ovat olleet varovaisia Kreikka- ja Portugali-lausunnoissaan, mutta Suomen uudella linjalla voi pian olla painavin mahdollinen tuki – Saksa.