Säästöistä puhutaan ja lapsiperheitä kuritetaan, mutta valtiolla palkat nousevat yhä eniten.

Suomessa leikataan lapsilisiä, mutta valtion ja kunnan työntekijät nauttivat edelleen valtakunnan nopeimmasta ansiotason kehityksestä. Valtiolla palkat ovat nousseet lamapuheista huolimatta yli kymmenen prosenttia vuodesta 2010. Kunnissa palkkataso on noussut toiseksi eniten 8,6 prosenttia. Yksityisellä puolella on jääty alle kahdeksaan prosenttiin.

Vuosina 2003–2012 valtion maksamat keskiansiot kasvoivat yhteensä 44 prosenttia, kun kunnissa ja yksityisissä yrityksissä nousu jäi 35 prosenttiin. Erityisen kiivasta palkitsemisen tahti oli valtionhallinnon johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla, joiden palkat nousivat parhaimmillaan yli 50 prosenttia. Myös kuntapuolella monien ammattiryhmien palkat ovat nousseet koko ajan yksityisiä ammatteja nopeammin.

Julkishallinnon valtava palkkaharppaus ei ole suuresti vaikuttanut valtion ja kuntien asemaan työllistäjänä. Valtio on jonkin verran vähentänyt työntekijöitä, mutta kunnat ovat vastaavasti palkanneet lisää. Julkiselta puolelta on vuoteen 2010 verrattuna kadonnut vain kolme tuhatta työpaikkaa, kun yksityiset yritykset ovat samaan aikaan menettäneet 64 000 työntekijää.

Suomessa on yhä vähemmän veronmaksajia, jotka ylläpitävät raskasta hallintokoneistoa, johon säästöt eivät ole kunnolla vielä iskeneet. Hallituksen tuoreimmat säästöpäätökset eivät julkishallintoa horjuta, vaikka paluuta esimerkiksi vuoden 2010 palkkatasolle voisi pitää perusteltuna.

Julkishallinnosta voitaisiin säästää yhdellä kertaa yli kolme miljardia euroa, jos palkkoja leikattaisiin kymmenellä prosentilla. Julkishallinnon koko palkkasumma kaikkine sivukuluineen ja lomarahoineen on 3 500 euron keskiansioilla laskettuna karkeasti arvioiden 34 miljardia euroa, mikä vastaa kahta kolmasosaa valtiontalouden menoista.