Ulkoministeri Erkki Tuomioja paljasti hallituksen haparoivan talouspoliittisen linjan vastustamalla Suomen sitoutumista eurooppalaiseen talouskuriin. Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti olevansa täysin eri mieltä. Tuomiojan talouslinjaukset ovat ennenkin tulleet maalle kalliiksi.

Ulkoministeri Tuomioja keikuttaa uhkarohkeasti venettä, joka on jo hörppäämässä vettä. Hänen blogikirjoituksensa ja Financial Timesille antama haastattelu voidaan tulkita suoraksi hyökkäykseksi Kataisen linjaa vastaan.

Financial Times ja sen mukana Euroopan finanssimarkkinat tulkitsevat, että Suomi yhtenä harvoista luottoluokitukseltaan kolmen A:n maista saattaisi kaataa Euroopan taloussopimuksen. Olipa sopimuksen yksityiskohdista mitä mieltä tahansa, Tuomioja leikkii tulella.

Hallituksen sisällä kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välit ovat kiristyneet, eikä yhteistä talouspoliittista linjaa löydy, jos asiat menevät yhtään hallitusohjelman ohi tai edelle. Demarit yrittävät terästää populistista politiikkaansa Paavo Lipposen kehnon presidenttikannatuksen vuoksi.

Jos Lipponen saa kunnolla köniinsä ja SDP:n alamäki jatkuu kunnallisvaaleissa, niin hallituskriisi on viimeistään silloin ovella. Katainen ei voi loputtomiin nöyrtyä vasemmistolaisten vaatimusten edessä ilman, että oman puolueen kannatus romahtaisi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen äänekkäät vaatimukset epärealistisen rahoitusmarkkinaveron ja talouskasvua jarruttavan sääntelyn lisäämisen puolesta syövät pääministerin uskottavuutta. Avainministerit ovat enää hädin tuskin puheväleissä. Hallituksen sisäinen nokkapokka sataa opposition ja kenties keskustan laariin, sillä Paavo Väyrynen on saanut puolueen kenttäväen ilmeisen hyvin hereille.

Tuomiojan linjaukset ovat tulleet historiassa suomalaisille kalliiksi. Vuonna 1999 hän vastusti jyrkästi Soneran yksityistämistä, mitä hän vertasi venäläiseen ryövärikapitalismiin. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hän torppasi silloisen liikenne- ja viestintäministerin Olli-Pekka Heinosen esityksen valtion omistusrajan laskemisesta nollaan, kun Soneraa oltiin myymässä hollantilaiselle KPN Mobilelle.

Nykyiset presidenttiehdokkaat, silloinen pääministeri Paavo Lipponen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö taipuivat Tuomiojan vaatimuksiin ja Sonera jäi myymättä. Hallitus hukkasi veronmaksajien rahaa miljardeja euroja, ja Sonera päätyi lopulta arvottomaan pakkofuusioon ruotsalaisen Telian kanssa. Ehkä Tuomiojan olisi aika keskittyä siihen, mitä hän osaa parhaiten: kirjoittamaan historiallisia tietokirjoja.