Johtaminen on luottamuksen rakentamista. Postissa sitä ei ole, eikä ehkä tule.

Katselin A-studiosta Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen haastattelua. Harvardin käyneenä kauppatieteilijänä hän osasi perustella hyvin, miksi Postin toimintatapojen ja työnteon on muututtava joustavammaksi. Enää ei ole varaa monopoliajan etuihin, eikä lakkoilu pelasta yhtiötä.

Kaikki meni asiallisesti siihen saakka, kunnes toimittaja Johanna Vesikallio kysyi työnantajan vaatimista palkanalennuksista. Vesikallio halusi tietää onko puolen miljoonan euron vuosipalkkaa nauttiva toimitusjohtaja itse valmis alentamaan palkkaansa, jos työntekijät joutuvat tinkimään.

Malinen vastasi, että Postin johto oli jo tehnyt viikon, siis yhden viikon kokonaisesta vuodesta, palkatonta työtä. Sekin oli vapaaehtoista.

Vastaus oli väärä.

Yrityksen johdon on lunastettava työntekijöiden luottamus, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea ja vastapuoli miten ärsyttävä tahansa. Postin johdosta välittyi nyt kuva itsekkäänä ryhmänä, jota leikkaukset eivät oikeasti koske.

Oikea vastaus olisi ollut, että ilman muuta johto leikkaa etujaan samassa suhteessa työntekijöiden kanssa, tai jopa enemmän.

Johdon nihkeä asenne toistuu usein suomalaisissa yrityksissä, mikä kärjistää vastakkainasettelua. Suurituloisten johtajien on hämmästyttävän vaikea luopua edes pienestä osasta eduistaan ja näyttää esimerkillään, että kaikki ajavat yhteistä etua. Pienessä yrityksessä, ainakin meillä, johto on valmis leikkaamaan etujaan ennen työntekijöitä. Onko suuren yrityksen johto etääntynyt liian kauaksi todellisuudesta?

Englanniksi sanotaan, että ”put your money where your mouth is” eli teen niin kuin puhut, älä pelkästään puhu. Toinen hyvä sanonta on ”walk the talk”, mikä tarkoittaa esimerkillä johtamista. Johtamista ei synny ilman luottamusta, ja luottamus syntyy vain tekojen, ei puheiden kautta.