Sijoittajien riskinnälkä on taas kasvanut ja osakekurssit vahvistuneet. Taustalla vaikuttaa usko Kreikan velkajärjestelyn toteutumiseen. Ilmoitusta siitä odotetaan yhtenä tulevista viikonlopuista.

EU-päättäjien viime päivien puheet viittaavat siihen, että Kreikan velkajärjestelyn yksityiskohdat ovat jo loppusuoralla. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on jo useamman kerran sanonut, että suunnitelma pankkien pääomittamisesta on tekeillä. Euroopan keskuspankin eläkkeelle siirtyvä pääjohtaja Jean-Claude Trichet lupasi viimeisenä päätöksenään pankeille rajattomasti rahaa vakuuksia vastaan, jotta niiden maksuvalmius kestäisi tulevat myrskyt. Lupaus Italian ja Espanjan valtionlainojen ostamisesta on myös edelleen voimassa.

Markkinat odottavat nyt viikonvaihdetta, jolloin koko paketti saadaan uskottavaan muotoon. Ennen kuin markkinat jonain sopivana maanantaina avautuvat, sijoittajille on esitettävä selkeä ratkaisu, jonka takana koko EU, IMF ja EKP voivat seistä. Malli on jo lähes valmis, kuten Barroso ja Trichet ovat antaneet ymmärtää.

Kreikan velkajärjestelyn pitäisi sisältää seuraavat kohdat:

1. Kreikan veloista annetaan anteeksi vähintään 50 prosenttia. Samalla maan talous asetetaan entistä tiukemmin EU:n, IMF:n ja EKP:n valvontaan. Käytännössä päätösvalta Kreikan taloudesta siirtyy maan ulkopuolelle.
2. Pankkijärjestelmän tappioihin varaudutaan yksityisellä ja julkisella rahoituksella. Ne pankit, jotka eivät pysty hankkimaan vaadittua pääomaa nykyisiltä omistajilta, joutuvat kokonaan tai osittain valtion omistukseen. Elinkelvottomia pankkeja ei pidä tukea. Niiden talletukset ja asiakkuudet voidaan siirtää muihin pankkeihin.
3. EKP lupaa ostaa Italian ja Espanjan valtionlainoja markkinoilta, jotta niiden korkomenot pysyvät hallinnassa ja luottamus niiden velanhoitokykyyn säilyy. Samalla molemmat maat pakotetaan nykyistä tiukempaan talouskuriin ja harmaan talouden kitkemiseen.

EU-maissa kaikkein vaikeinta on niellä uuden massiivisen pankkituen kustannukset. Finanssikriisin aikana pankit saivat Euroopassa ja Yhdysvalloissa satoja miljardeja julkista tukea. Amerikkalaiset ovat jo ehtineet ostaa itsensä vapaaksi valtion omistuksesta, mutta Euroopassa valtio on edelleen monen suurpankin omistaja. Yksi niistä eli ranskalais-belgialainen Dexia on käytännössä vararikossa. Englannissa pelätään valtio-omisteisen Royal Bank of Scotlandin (RBS) tarvitsevan rajusti lisää pääomaa. Saksassa ja Ranskassa valtiolla on myös sylissään isoja ongelmapankkeja.

EU-komissio on ehdottanut pankkien yhteisvastuullista pääomittamista. Ehdotuksen takana on sama ajatus kuin valtioiden velkaongelmien ratkaisussa: pistetään muut maksamaan toisten virheistä. Ajatus tuskin menee läpi kansallisissa parlamenteissa. Lähtökohtana täytyykin olla aluksi pankkien yksityinen pääomittaminen. Jos rahaa ei löydy, niin kansallisesti pitää ratkaista, mitkä pankit ylipäätään halutaan pitää pystyssä. Finanssikriisissä apuharvennus jäi Euroopassa tekemättä. Nyt siitä virheestä maksetaan entistä kovempi hinta.