Turhat virkamiehet

Voisiko julkisia menoja säästää virkamiesten määrää vähentämällä? Varmasti voi, jos ohjeita, määräyksiä ja valvontaa vähennetään.

Keskustelu virkamiesten vähentämistarpeesta on aiheellista, mutta tarkoitushakuista. Mediassa kannatetaan sääntelyn ja turhan byrokratian purkamista, mutta vaaditaan aina lisää valvontaa, kun joku väärinkäytös paljastuu.

Virkamiesten määrää voi vähentää, jos heidän tehtäviään vähennetään eli sääntelyä ja valvontaa puretaan. Jos virkamiehiä vähennetään, mutta tehtävät jätetään ennalleen, niin siitä seuraa vain kaaos. Olisi myös hyvä tietää paljonko Suomessa on virkamiehiä. Juha Sipilän ehdotus 20 000 virkamiehen vähentämisestä hukkuu helposti julkisuudessa esitettyjen lukujen vaihteluväliin.

Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa annettiin ymmärtää, että virkamiesten vähentäminen on kovin vaikeaa, koska suurin osa tekee arvokasta työtä kouluissa, sairaaloissa, pelastustehtävissä tai muualla yhteiskunnan kannalta tärkeissä tehtävissä. Kuvituksessa tehtävät oli pilkottu siten, että luvut näyttivät pieniltä suhteessa tuhansien vähennysvaatimuksiin.

Opettajia, tuntiopettajia ja peruskoulun luokanopettajia näytti kuvan perusteella olevan alle 40 000. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa työskenteli kymmenen vuotta sitten 79 000 opettajaa ja muuta henkilökuntaa 55 000. Opettajien määrä on siitä kasvanut ja oppilaiden laskenut. Vuosina 2000–2007 kuntien perusopetuksen menot oppilasta kohti kasvoivat liki 50 prosenttia.

Paljonko kunnat ja valtio ylipäätään työllistävät? Tilastokeskuksen mukaan 676 000 työntekijää, joista kunnissa 536 000 ja valtiolla 140 000. Kansantalouden tilinpidosta löytyy tilastointitavasta johtuen toisenlaisia lukuja. Sen perusteella julkinen hallinto eli kunnat ja valtio työllistivät viime vuonna 718 500 työntekijää. Määrä oli 93 300 suurempi kuin vuonna 2000.

Valtion ja kuntien maksamat keskipalkat ovat nousseet taantumasta huolimatta yksityisiä nopeammin. Yksi selitys on asiantuntijatehtävien määrän kasvu suhteessa matalapalkkaisiin tehtäviin.  Lähde: Tilastokeskus.
Valtion ja kuntien maksamat keskipalkat ovat nousseet taantumasta huolimatta yksityisiä nopeammin. Yksi selitys on asiantuntijatehtävien määrän kasvu suhteessa matalapalkkaisiin tehtäviin. Lähde: Tilastokeskus.

Palkkamenoina se tarkoittaa sivukuluineen noin viiden miljardin euron menoja vuodessa. Kaikki tuskin ovat opettajia ja sairaanhoitajia, vaikka terveydenhuollon ammattilaisten etujärjestön Tehyn jäsenmäärä on kasvanut reippaasti. Vuosituhannen vaihteesta jäseniä on tullut lisää vajaat 40 0000 ja ylittänyt 160 000 rajan. Jäsenistöstä 75 prosenttia tekee töitä kunnissa tai valtiolla.

Sitä ei taida kukaan tietää moniko virkamies valvoo Jokereiden paitamainoksia, alkoholin pöytiintarjoilua, blogikirjoituksia ja keskustelupalstoja tai käsittelevät alle kymmenneliöisten lautamökkien rakennuslupia.

Monesti vedotaan siihen, että Suomessa on väkimäärään suhteutettuna saman verran virkamiehiä kuin muissa Pohjoismaissa. Sekään ei anna oikeaa kuvaa. Julkisen talouden kokoa pitäisi verrata kantokykyyn eli siihen osaan taloutta, joka hyvinvoinnin kustantaa. Kantaluvuksi tulee silloin yksityisen puolen työntekijämäärä. Suomessa on työttömiä ja eläkeläisiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, joten suhdeluvun pitäisi meillä olla selvästi muita pienempi.

Poliitikkojen on aina helppo sanoa, että kaikki tehtävät ovat tarpeellisia. Näin varmasti on, jos valvontaa ja työtä lisääviä määräyksiä tuotetaan liukuhihnalta. Todellisten ongelmien sijasta hallitus voi rauhassa keskittyä kinastelemaan vaikka eläkeläisten kalastusmaksuista.