Miljarditukien toinen kierros

Finanssikriisin aikana europankit saivat kymmeniä miljardeja euroja tukea veronmaksajilta. Nyt on alkamassa kriisin ja tukipakettien toinen kierros. Pelkona on, että myös elinkelvottomia pankkeja pidetään pystyssä hinnalla millä hyvänsä.

Syyskuun lopussa Dexian hallituksen puheenjohtaja Jean-Luc Dehaene vakuutti, että Dexian pilkkominen on mahdotonta.

Ranskalaisbelgialaisen Dexian saneeraus aloittaa uuden vaiheen eurooppalaisen pankkikriisin selvittelyssä. Kriisi alkoi kolme vuotta sitten, kun Irlanti lupasi taata koko pankkijärjestelmänsä saatavat. Sitä pidetään suurimpana virheenä, mihin poliitikot finanssikriisin alussa ylsivät. Veronmaksajien piikki avattiin kokonaan pankkien tuleville tappioille.

Talletussuojaa nostettiin kriisin aikana ensin 50 000 ja sitten 100 000 euroon. Siinä vaiheessa sijoittajan vastuusta ei juuri puhuttu. Edelleen näyttää siltä, että erityisesti Ranska haluaa pelastaa pankkinsa hinnalla millä hyvänsä, kunhan saa muut EU-maat mukaan maksumiehiksi.

Ranska on tukenut omia pankkejaan tähän mennessä avokätisesti. Crédit Agricole, BNP Paribas, Société Générale ja Crédit Mutuel saivat valtiolta yhteensä yli 10 miljardin euron pääomaruiskeen, josta vasta osa on ehditty maksaa takaisin. Saksassa hallitus tuki yhteensä lähes 40 miljardilla eurolla Commerzbankia, Bayerische Landesbankia West Landesbankia ja IKB Deutsche Industriebankia. Hypo Real Estate –pankki kaatui kokonaan valtion syliin. Commerzbank on maksanut suurimman osan saamastaan 16 miljardista eurosta takaisin valtiolle.

Englannissa hallitus käytti kymmeniä miljardeja puntia Royal Bank of Scotlandin (RBS), Northern Rockin ja Bradford & Bingleyn pelastamiseen. Lisäksi hallituksesta tuli merkittävä omistaja Lloyds Banking Groupiin.  Sveitsissä valtiosta tuli UBS:n suuri osakkeenomistaja.

Hollannissa valtion pelastuslistalle joutuivat ING ja KBC  sekä vakuutusyhtiö Aegon. Belgiassa vaikeuksiin ajautuivat edellisellä kriisikierroksella Dexian lisäksi Fortis, jonka pelastamiseen myös Hollanti ja Luxemburg osallistuivat.

Huolestuttavinta tilanteessa on, että suurin osa pankeista on edelleen kiinni valtion hengitysletkuissa. Kriisipankit on pidetty pystyssä kovalla hinnalla ilman, että niiden kannattavuusongelmia olisi ratkaistu. Uusi kriisi tulee todennäköisesti maksamaan ensimmäistä enemmän, koska poliitikot eivät uskalla tehdä nopeita ja kipeitä ratkaisuja. Päätöksiä viivytetään viimeiseen asti ja paniikissa pankkitukea jaetaan kaikille kustannuksista piittaamatta.