Tuli juostua Istanbulin maraton Aasiasta Eurooppaan. Matkan aikana Bosporin sillan ylityksen jälkeen ehti pohtia, miltä Euroopan tilanne näyttäisi, jos Kreikan sijasta yksi euromaa olisikin Turkki. Turkissa talous kasvaa lähes maailmanennätysvauhtia.

Suomalaisille Turkki on tuttu lomanviettokohde siinä missä Kreikkakin. Paljon muuta maasta tai sen taloudesta ei sitten tiedetä. Jos Turkki olisi EU:n jäsen, ainakaan velkaongelmat eivät olisi nykyisellä tasolla. Turkin talous romahti kymmenen vuotta sitten pankkikriisin seurauksena ja maa joutui IMF:n holhoukseen. Kovalla matokuurilla maa toipui nopeasti. Esimerkiksi verotusta uudistettiin ja veronkantoa tehostettiin. Monet toimenpiteistä olivat sellaisia, joita Kreikassa pitäisi kiireesti saada käytäntöön.

Turkilla on julkista velkaa vähemmän kuin Suomella, alle 50 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Tässä suhteessa Turkki sopisi hyvin Kreikan tilalle jopa euroalueeseen. Turkki on yli 70 miljoonan asukkaan maa, ja sen kansatalous olisi EU:n kuudenneksi suurin. Talous kasvaa lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia eli lähes Kiinan tahtia.

Kova kasvu aiheuttaa myös kipuja, sillä inflaatio on yli kuusi prosenttia ja vaihtotaseen vaje on paisunut kymmenekseen kokonaistuotannosta. Kotitaloudet velkaantuvat valtiota nopeammin. Tilanne muistuttaa Suomea 1980-luvun lopulla.

Suomalaista teollisuutta Turkista saa etsimällä etsiä. Yksi harvoja Turkkiin tuotantoa laajentaneista on Componenta, joka valmistaa metalliosia esimerkiksi autoteollisuudelle. Toiminta on kannattavampaa kuin Suomessa, vaikka tuottavuus on puolta pienempi. Työvoimakulut ovat kokonaisuudessaan vain noin neljäsosa kotimaan tasosta. Kovasta kasvusta huolimatta Turkin työttömyysaste on laskenut hitaasti ja on edelleen kymmenen prosenttia.

Turkki toisi EU-alueelle taloudellista hyvää sekä työvoiman että kulutuksen kasvun kautta. Maan suurin ongelma liittyy politiikkaan. Sananvapaus on samaa luokkaa kuin Venäjällä, joten demokratiana Turkki ei yllä EU-maiden tasolle. Lisäksi etelässä kurdivähemmistön ongelmat odottavat yhä ratkaisuaan.

Se mitä lännessä ehkä eniten pelätään, liittyy uskontoon, sillä Turkin väestöstä 90 prosenttia on muslimeja. Kirkko ja valtio on kuitenkin selvästi erotettu toisistaan. Katukuvassa islamilaisuus näkyy ja kuuluu lähinnä lukuisina moskeijoina ja tasaisin väliajoin toistuvina rukouskutsuina. Istanbul on muuten hyvin länsimainen suurkaupunki – Euroopan suurin, yli kymmenen miljoonan asukkaan metropoli.

Osmanin ja Bysantin valtakunnan historiasta sekä Konstantinopolin suuruudesta kertovat upea Topkapin palatsialue, kristittyjä ja muslimeita palvellut Hagia Sophia sekä sulttaani Ahmedin rakennuttama Sininen moskeija.

Maratonin ohella tuli tehtyä toinen ja kolmaskin useamman tunnin turistimaraton nähtävyydeltä toiselle. Se varsinainen maraton sujui myös mukavasti aikaan 3.39.