Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi esiintyy toiveikkaasti, mutta myöntää, että rahapolitiikka ei toimi.

EKP:n tärkein taloudellisen vaikuttamisen väline on ohjauskorko. Korkoja säätelemällä keskuspankki vaikuttaa lyhytaikaisen rahan kysyntään ja tarjontaan markkinoilla. Nyt tarjontaa on yllin kyllin, mutta kysyntää ei. Keskuspankkikielellä rahapolitiikan välitysmekanismi ei toimi. Toisin sanoen EKP:n viesti markkinoille ei mene perille tai sitä ei ymmärretä.

Rikkinäinen puhelin vaarantaa koko Euroopan talouden elpymisen. EKP on joutunut ottamaan käyttöön epätavanomaisia keinoja velkakriisin hoidossa lupaamalla ostaa rajattomasti esimerkiksi Espanjan valtionlainoja, jos maa hakee apua ja täyttää tiukat valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävät ehdot.

Rikkinäinen puhelin on vaihdettu ensin megafoniin ja sittemmin sinkoon, mutta senkään tehosta ei ole täyttä varmuutta, vaikka levottomuus Espanjan lainamarkkinoilla on hieman helpottanut ja korot laskeneet. Suurin uhka väijyy Espanjan pankkien hoitamattomissa lainoissa, joita on kolme kertaa enemmän kuin espanjalaisten pankkien avuntarpeeksi laskettu 50–60 miljardia euroa. Luottotappioiden määrä on lähes pystysuorassa kasvussa.

Eniten kummastuttaa EKP:n rahapolitiikan jähmeys ja kummalliset korkoratkaisut. Juuri ennen finanssikriisiä EKP ehti kesällä 2008 nostaa ohjauskorkoja, mikä huomattiin heti samana syksynä karkeaksi virheeksi. Korkoa ryhdyttiin laskemaan, mutta kesken velkakriisin sitä ehdittiin välillä myös nostaa. Vaikka Euroopan talous on syöksyssä, työttömyys kasvussa ja Espanjan asuntokupla puhkaisematta, niin EKP roikottaa ohjauskorkoa edelleen 0,75 prosentissa.

Jos EKP pitää talouden tilaa niin synkkänä kuin miksi Draghi sen viimeksi tänään maalasi, niin korko olisi pitänyt pudottaa nollaan jo ajat sitten. Jos rahapolitiikan välitysmekanismi ei toimi, kuten Draghi sanoi, sitä paremmalla syyllä korko voisi olla jo nollassa. Ettei vaan EKP:n neuvosto käytä kokouksissaan rikkinäistä puhelinta.