Jouko Marttila 12/12/2014 Suomen talous

Saneeraus vääristää kilpailua

Jari Sarasvuon luoma entinen menestystarina Trainers’ House hakee yrityssaneeraukseen. Saneeraus on likainen kilpailukeino.

Yrityssaneerausta hakeva Trainers House on nyt todellinen muutosyhtiö. — Yrityssaneerausta hakeva Trainers’ House on nyt todellinen muutosyhtiö.

Yrityssaneeraus on luotu avuksi vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Viestintäalalla toimii jo yksi merkittävä saneerausta hakeva yritys – Zeeland. Jos tuomioistuin hyväksyy saneerausmenettelyn, sekä Trainers’ House että Zeeland saavat epäreilua kilpailuetua niihin verrattuna, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja pitäneet taloudestaan huolta.

Saneerausohjelmassa yrityksille annetaan yleensä suuri osa veloista anteeksi ja ne pystyvät ohjelman suojissa tarjoamaan palveluitaan polkuhintaan. Ehtona saneeraukselle on velkojien enemmistön hyväksyntä.

Yrityssaneerauslainsäädäntö luotiin 1990-luvun laman kokemusten perusteella. Silloin moni yritys ajautui konkurssiin pankkikriisin pyörteissä. Yrityssaneeraus antaa yrityksille likaista kilpailuetua ja vaikeuttaa muiden alalla toimivien asemaa. Miksi yltiöpäisiä yrityskauppoja, ylisuuria velkoja tai huonoja sopimuksia tehneet yritykset tulisi pelastaa velkojien ja kilpailijoiden kustannuksella?

Saneerauksen vaihtoehto on konkurssi. Ainakin palvelualalla se takaisi tasapuolisen kilpailun, koska kyse on ihmisistä, ei koneisiin tai laitteisiin tehdyistä suurista virheinvestoinneista. Parhaille ihmisille löytyy varmasti uutta työtä kasvuvaiheessa olevista kilpailijayrityksistä, joiden kasvua saneeraus helposti jarruttaa.

Sen sijaan tuotannollisissa yrityksissä konkurssi voi olla jopa saneerausta haitallisempi ratkaisu. Silloin liiketoiminta usein jatkuu konkurssin jälkeen uudella nimellä ilman velkoja, mikä vääristää kilpailua saneerausta enemmän. Joka tapauksessa saneerausehdoissa pitäisi huomioida menettelyn kilpailua vääristävät seuraukset.

4Comments

Add yours

1

Vääristääkö saneeraus kilpailua? | Roger Wessman on 12/12/2014 at 16:55
Vastaus

[…] kilpailua vääristävä yritystuki? Tätä väittä Jouko Marttila blogissaan jutussa Saneeraus vääristää kilpailua. On helppo ymmärtää kilpailijoiden tuskan siitä, että ahdingossa ollut kilpailija velattomana […]
2

Make on 12/12/2014 at 21:49
Vastaus

Tuotannollisissa yrityksissä, mikäli toiminta jatkuu konkurssin jälkeen, se on yleensä paljon pienimuotoisempaa kuin ennen konkurssia. Velkasaneerauksessa toiminta voi jatkua lähes ennallaan.
3

Tuomas Airisto on 15/12/2014 at 15:04
Vastaus

Jouko Marttila kirjoittaa blogissaan [yritys]saneerauksesta kilpailua vääristävänä toimenpiteenä. Marttila väittää, että [yritys]saneeraukseen hyväksytyt yritykset saavat epäreilua kilpailuetua ja, että [yritys]saneerauksen suojissa olevat yhtiöt pystyvät tarjoamaan palveluitaan polkuhintaan.

Kovia väitteitä. Haluaisin korjata muutaman asiavirheen sekä toisaalta pyytää Marttilalta näyttöjä väitteille polkuhinnoista, joiden referenssipisteeksi Marttila voisi vaikka esittää edustamansa viestintätoimiston hinnoitteluperiaatteita.

Ensimmäiseksi korjataan se, että Zeeland Oyj:n tytäryhtiön saneerausohjelma on vahvistettu jo 9.7.2014 vastoin kuin Marttila kirjoittaa. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että Marttilan edustamaan yhtiöön yhdistyneen viestintätoimiston toimitusjohtaja edusti sitä alle 0,2% osaa velkamäärää, joka vastusti Zeeland Oyj:n tytäryhtiön yrityssaneerausta. Selvyyden vuoksi todettakoon, että siis 99,8% velkojista oli aktiivisesti tai hiljaisesti Zeeland Oyj:n tytäryhtiön saneerauksen puolella.

Toiseksi korjataan se virheellinen väite, että saneerauksessa olevat yhtiöt voivat tarjota palveluitaan polkuhintaan. Saneerausohjelma voidaan vahvistaa vain niille yhtiöille, joiden liiketoiminta on todettu tuomioistuimenkin taholta terveeksi ja elinkelpoiseksi. Polkuhinnoittelulla harvoin päästään terveeseen liiketoimintaan. Sanoisin, että polkuhinnoitteluun pystyvät paremmin ne yhtiöt, joilla ei ole vahvistettua saneerausohjelmaa, tai ne, joiden toiminnalta ei edellytetä pörssissä toimivien yritysten tasoista läpinäkyvyyttä ja raportointia.

Toivotan Kaiku Helsingille kaikkea hyvää. Terveisin Zeelandin sadan hengen joukkue edustajanaan Zeeland Oyj:n toimitusjohtaja Tuomas Airisto. Kisassa nähdään.
- 4
  
  Jouko Marttila on 15/12/2014 at 15:39
  Vastaus
  
  Kiitos tarkennuksista. Ymmärsin 5.7.2014 julkaistun tiedotteenne perusteella, että kaikki Zeeland-yhtiöt eivät vielä ole saaneet hyväksyttyä saneerausohjelmaa. Viittaus Zeelandiin tarkoitti koko ryhmää, ei yksin emoyhtiötä.
  
  Väitteiden kovuudesta jokainen voi ajatella, mitä haluaa. En vain ymmärrä, miksi ylivelkaantuneiden ja liiketoimintansa huonosti hoitaneiden firmojen asemaa suhteessa terveellä pohjalla toimineisiin yhtiöhin tulisi parantaa. Jos joku ottaa niin tolkuttomasti velkaa, että ei siitä selviä, mutta saa velkansa anteeksi, niin eniten hävittävää on velattomilla ja terveeltä pohjalta toimineilla yrityksillä, jotka eivät ole ajaneet itseään vararikon partaalle.
  
  Velkaisten konsulttiyhtiöiden ajaminen yrityssaneeraukseen vääristää väistämättä kilpailua. Kun yrityksen velanhoitomenot laskevat, se voi tehdä toiminnastaan kannattavaa aiempaa alemmilla hinnoilla. Missä menee polkumyynnin raja, sitä on vaikea määritellä. Käytin termiä lähinnä kärjistyksenä.
  
  Hinnoittelun merkitys korostuu erityisesti julkisissa tarjouskilpailuissa, joissa hinnan paino suhteessa laatuun on usein huomattavan suuri. Näissä kilpailuissa saneerauksessa oleva yritys saa velkojen anteeksiannosta selvää etua suhteessa terveeltä pohjalta ponnistaviin yrityksiin. Teollisessa tuotannossa saneeraus voi toimia, jos pelastetaan äkillisen rakennemuutoksen tai ulkoisen markkinahäiriön kohteeksi joutuneita yrityksiä, joiden velat ovat peräisin esimerkiksi miljoonien eurojen tuotantolinjainvestoinnista ja kilpailijat tulevat ulkomailta.
  
  Konsulttimaailmassa investoidaan pääasiassa ihmisiin ei koneisiin. Miksi ei siis anneta reilun kilpailun ja luovan tuhon tapahtua, jolloin kaikki pelaisivat samoilla säännöillä? Kaikesta huolimatta menestystä tulevissa koitoksissa.