Suomi on EU:n palkkarohmu

Suomessa palkat joustavat aina ylös, olipa menossa nousu- tai laskukausi. Eteeni sattui Saksan tilastokeskuksen taulukko, joka kertoo palkkojen keskimääräisestä noususta ennen finanssikriisiä. Tilaston kärjessä on Irlanti, toisena Kreikka ja kolmantena Suomi. Kaikissa näissä maissa palkat nousivat noin 20 prosenttia aikavälillä 2000-2008.

Palkkojen nousu ennen kriisivuosia oli kiivainta Irlannissa, Kreikassa ja Suomessa.

Saksassa samaan aikaan palkat laskivat yhteensä kymmenkunta prosenttia, mikä paransi saksalaisten kilpailukykyä suhteessa muihin samalla valuutta-alueella toimiviin maihin. Saksan talous on pysynyt vahvana eurokriisistä huolimatta ja Irlanti on pääsemässä jaloilleen.

Suomi kulkee omia teitään EU:n palkkarohmuna. Palkkainflaatio Suomessa jatkui vuosina 2008-2011 vauhdikkaana velkaongelmien kärjistymisestä huolimatta. Palkat nousivat Eurostatin tilastojen mukaan edelleen keskimäärin 15,5 prosenttia, kun Saksassa nousu jäi 5,6 prosenttiin ja Irlannissa palkat laskivat samaan aikaan 4,5 prosenttia.

Suomi on EU-maiden suurin palkkarohmu, sillä palkkojen nousu oli finanssikriisistä ja talouden taantumasta huolimatta omaa luokkaansa esimerkiksi Saksaan ja Irlantiin verrattuna.

Kreikassa palkat ovat viime vuosina laskeneet, mutta kuinka paljon, siitä ei ole saatavilla luotettavia tilastoja. Palkka- ja työehtojen joustaminen on yhteisvaluutan oloissa ainoa nopea keino parantaa ulkoista kilpailukykyä.

Sisäistä devalvaatiota pidetään Suomessa liki mahdottomana, mutta Saksassa ja Irlannissa se on onnistunut ilman yleislakkouhkaa. Devalvaatioromantikot tarjoavat europakkopaidan tilalle paluuta kelluvaan markkaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tosin markka-aikana devalvaatiot olivat pahin palkka- ja kustannusinflaation aiheuttaja. Johtuneeko sitten ammattiliittojen ahneudesta vai työnantajien tyhmyydestä, mutta Suomen sopeutuminen euroon on osoittautumassa yhtä kivuliaaksi kuin Kreikassa. Sitä ei vain haluta vielä tunnustaa.

Mainokset