Poliittinen päätöksenteko on Suomessa umpikujassa. Hallitus soutaa ja huopaa, ja eduskunta hautaa vaikeat asiat perustuslakivaliokuntaan. Suomi seisoo. Nyt tarvitaan koneälyä apuun.

Moni kenties nauraa ja pitää ajatusta tekoälystä eduskunnan korvaajana älyttömänä. Miten kone voisi korvata ihmisen poliittisessa päätöksenteossa? Helposti.

Tekoälyn perustana toimivaan tietokantaan voidaan syöttää kaikki maailmasta saatavilla oleva tieto, jonka kone käsittelee hetkessä.  Koneälyn voima ja tietomäärä kasvavat jatkuvasti, kun inhimillinen ajattelu polkee lähinnä paikoillaan. Poliittiset intohimot, omaneduntavoittelu ja tunteet suodattuvat pois koneen tekemistä päätöksistä.

IBM on päättänyt perustaa Suomeen Watson-tekoälykeskuksen. Se keskittyy aluksi terveydenhoidon digitalisaatioon ja pystyy siihen, mihin ihmislääkärit eivät kykene. Tokiossa Watson onnistui diagnosoimaan harvinaisen leukemiatyypin, jota lääkärit eivät olleet löytäneet.

Watson havaitsi naispotilaan elimistön geneettiset muutokset 10 minuutissa. Se kävi läpi 20 miljoonaa syöpätutkimusta ja vertasi niitä naisen taudinkuvaan. Watsonin ansiosta tunnistettiin sekä tauti että oikeat lääkkeet. Miksi se ei olisi mahdollista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?

Kuten Helsingin Sanomat kertoo, koneälyä käytetään jo paljon talouspolitiikan apuvälineenä. Valtiovarainminiteriön Kooma- ja Suomen Pankin Aino-malli kertovat päättäjille eri päätösten vaikutuksista talouteen.

Kooma ja Aino ovat vain kalpea aavistus siitä, mihin oikea keinoäly voisi pystyä, kun kylmiin talouslukuihin liitetään koko maailman tutkimus- ja kokemusperäinen tieto eri vaihtoehtojen vaikutuksista investointeihin, talouskasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Jokainen voi kuvitella keskivertokansanedustajan tietomäärän ja osaamisen tason verrattuna Watsonin kaltaiseen superälyyn.

Intialaisen Genic.ai -nimisen start-upin kehittämä keinoäly MogIA osasi ennustaa oikein Donald Trumpin voiton Yhdysvaltain presidentinvaalissa, kuten se ennusti oikein Barrack Obaman kaksi edellistä voittoa. MogIA keräsi internetkeskusteluista ja julkaisuista 20 miljoonaa osumaa, joiden analyysin perusteella se pystyi kertomaan vaalien tuloksen etukäteen.

Suomalainen tietotekniikan palveluyritys Tieto on nimittänyt tekoälyn yhden liiketoimintayksikkönsä johtoryhmään. Tieto on ensimmäinen pörssiyhtiö, joka nostaa tekoälyn johtoryhmätasolle. Uusi johtoryhmän jäsen on nimeltään Alicia T ja se avustaa yhtiötä löytämään uusia tapoja hyödyntää digitalisaatiota. Alicia T on johtoryhmän täysivaltainen jäsen, jolla on myös äänioikeus.

Koneet korvaavat ja auttavat ihmisiä päätöksenteossa kaikilla elämän tasoilla. Keinoäly voitaisiin ottaa nopeasti mukaan poliittiseen päätöksentekoon ja korvata sillä aluksi vaikka puolet kansanedustajista, niin muutos ei tuntuisi niin pelottavalta.