Moderni rahateoria hämmentää

Euro

Moderni rahateoria (MMT) on vanha taloustieteen sivuhaara, jolla ei ole juuri uutta annettavaa. Siitä huolimatta se jakaa vahvasti mielipiteitä taloustieteilijöiden keskuudessa. Teorian vastustajat tulevat pääosin oikealta ja kannattajat vasemmalta perinteisen keynesiläisyyden leiristä.

Moderni rahateoria nousi keskusteluun finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa tiukan talouskurin vastapainona. MMT korostaa, että itsenäisesti omalla valuutalla toimiva valtio voi rahoittaa julkiset menonsa painamalla rahaa ilman, että sillä on pelkoa maksukyvyttömyydestä kuten Kreikassa. Japani on omalla tavallaan esimerkki kuinka valtio pystyy velkaantumaan melko huoletta omalla rahalla ilman konkurssia.

MMT:n kannattajat uskovat, että valtio voi rahaa painamalla saavuttaa täystyöllisyyden ja säilyttää hintavakauden. He luottavat enemmän finanssipolitiikkaan kuin keskuspankin itsenäiseen rahapolitiikkaan. MMT:n mukaan korkotaso olisi ihanteellisesti pysyvästi nollassa ja budjettia hoidettaisiin ilman ulkomaista velkaa verotuksen ja painokoneen avulla. Moderni rahateoria ei pelkää rahan määrän kasvun vaikutuksia valuutan arvoon tai inflaatioon, vaikka valuutta voisi elvyttävän finanssipolitiikan seurauksena alkaa heiketä sekä korot ja tuontihinnat nousta.

Ensimmäisen kerran MMT alkoi saavuttaa runsaampaa mediahuomiota eurokriisin aikaan 2010-luvun alkupuolella. MMT:n auttoi ymmärtämään, miksi euromaat ajautuivat talouskurin seurauksena rahoitusongelmiin: niillä ei ollut omaa valuuttaa, eikä mahdollisuutta painaa omaa rahaa. Uusvanha teoria olisi sopinut käytettäväksi silloin ja yhtä hyvin nyt, kun korot, työttömyys ja inflaatio ovat matalalla. Miksi ei annettaisi rahakoneen laulaa, että päästäisiin täystyöllisyyteen, kun inflaatiosta ei ole pelkoa.

Suomessa MMT on herättänyt vilkasta sananvaihtoa taloustieteilijöiden välillä. Juhana Vartiainen pitää modernin rahateoriaa selittävän taloustieteen emeritusprofessorin Simon Wren-Lewisin kirjoituksia kiinnostavina, mutta tyrmää ajatuksen, että teoriaa voitaisiin soveltaa Suomessa.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas uskoo finanssipoliittiseen elvytykseen perustuvan talouspolitiikan alkavan näkyä myös Suomessa. Siihen suuntaa hallitus näyttää budjettipolitiikkaa nyt kääntävän velkaantumisen seurauksia miettimättä.

Mainokset