Yksityistie – pääsy kielletty!

Britannian hallitus suunnittelee moottoriteiden yksityistämistä, kun valtiolla ei ole varaa teiden ylläpitoon. Suomessa teiden rakentaminen ja ylläpito on jo osittain yksityistetty.

Millä hinnalla pääsee ajamaan yksityisellä tiellä?

Britannian mallissa tärkeimmät valtaväylät voitaisiin siirtää pitkäaikaisilla sopimuksilla yrityksille, jotka vastaisivat uusien teiden rakentamisesta ja vanhojen kunnossapidosta. Pääministeri David Cameron ei kertonut rahoitusmallin takkaa sisältöä, mutta tarkoituksena lienee, että valtio maksaisi sijoittajille palvelumaksuja ja osa uusien teiden ylläpitokuluista kerättäisiin suoraan autoilijoilta tietulleilla.

Suomessa yksityistämistä on kokeiltu moottoriteiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Lahden ja Turun teiden jälkeen on aloitettu Koskenkylän ja Kotkan välisen moottoritien rakentaminen niin sanotulla elinkaarimallilla. Hanketta varten perustettu yksityinen Valtatie 7 Oy vastaa tien suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja rahoituksesta. Mukana yhtiössä ovat YIT, Destia, Ilmarinen ja ranskalainen rahastoyhtiö Meridiam Infrastructure Projects. Valtatie 7 vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2026.

Suomen elinkaarimallissa valtio vastaa kuluista sopimuksen mukaan, mutta tietulleja pystytään tuskin kokonaan välttämään, kun valtion varat vähenevät, rahanreikiä riittää eikä veroja voida rajattomasti korottaa.

Tieverkoston ylläpitoon tarvitaan uusia ratkaisuja, sen tietää jokainen, kun routavauriot alkavat taas tuntua. Asfaltit Suomen teillä ovat reikäisiä kuin Virossa 20 vuotta sitten. Valtiolla ei ole enää rahaa ylläpitää kunnon tie- tai rataverkkoa. Elinkaarimalli eli julkisen ja yksityisen rahan yhdistäminen näyttää toimivalta ratkaisulta, jota on syytä laajentaa ennen kuin tiet muuttuvat kokonaan ajokelvottomiksi.

Tieverkon puhdasverinen yksityistäminen tuskin tulisi kyseeseen edes Britanniassa, sillä monopolien yksityistäminen johtaa yleensä hintojen nousuun ja palvelujen huononemiseen. Näin kävi esimerkiksi vesilaitosten ja rautateiden yksityistämisessä. Näitä kokemuksia tuskin Cameronin hallitus haluaa kokea uudestaan, vaikka eteneekin vakaasti Margaret Thatcherin viitoittamalla tiellä.

Yksityistäminen tuottaa hyviä tuloksia, jos kilpailu toimii, pelisäännöt hinnan ja laadun suhteen ovat selvät ja valvonta kunnossa. Asia on Suomessa sikäli ajankohtainen, että sopimusten valvonta kuuluu viranomaisille, jotka ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen valtionyhtiöiden omistajaohjauksessa. Kuinka pahasti vietävissä valtio-omistaja on, kun kansainväliset sijoittajat tulevat hakemaan tuottoja kuoppaisilta suomalaisteiltä?

Kauhukuvana väijyy tietysti hulppea moottoritie, johon on köyhiltä pääsy kielletty!