Suomen teollisuus on putoamassa kilpailijamaiden vauhdista. Ruotsin ja Saksan vaihtotase porskuttaa tukevasti plussalla, kun Suomi alkaa velkaantua Espanjan tahtiin.

Kansakunnan velkaantumisesta kertova vaihtotase on hyvä kuumemittari, kun verrataan maiden välistä kilpailukykyä. Jos tavaroita ja palveluita viedään enemmän kuin tuodaan, vaihtotase pysyy positiivisena ja tuonti voidaan rahoittaa vientituloilla. Kun vienti ei vedä, vaihtotase painuu miinukselle ja kansantalouden velkaantuminen kiihtyy.

Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993, jolloin maa kärsi idänkaupan romahtamisesta, pankkikriisistä ja suurtyöttömyydestä. Suomen noustua vientivetoiseen kasvuun, vaihtotase pysyi tukevasti plussalla lähes kaksikymmentä vuotta. Muutamassa vuodessa Suomi on romahtanut vaihtotasemittarilla lähelle kriisimaa Espanjan lukemia.

Keskeinen syy huonoon ja huolestuttavaan kehitykseen on ollut tavaraviennin jämähtäminen paikalleen syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen. Ruotsi ja Saksa saivat vientinsä pysymään hyvässä vauhdissa pienen notkahduksen jälkeen muun muassa palkka- ja työaikajoustojen ansiosta. Suomessa sen sijaan palkkoja nostettiin samaan aikaan roimasti sekä julkisella puolella että teollisuudessa.

Nykyistä raamisopimusta edeltänyt holtiton palkkapolitiikka ja heikko tuottavuuden kasvu näkyvät nyt vaihtotaseongelmana, ja teollisuus on syystä huolissaan. Työantajat ovat ajaneet itse virittämäänsä miinaan, jota nyt yritetään purkaa palkka-alevaatimuksilla.

Aiempien palkankorotusten ansiosta kotitalouksilla on ollut varaa kuluttaa, mutta se on osaltaan vain pahentanut vaihtotaseongelmaa, koska kulutuksen kasvu on lisännyt tuontia. Lisäksi tuontihinnat ovat nousseet vientihintoja nopeammin, mikä on heikentänyt niin sanottua vaihtosuhdetta.

Vielä 2000-luvun alussa vaihtotase näytti yli 10 miljardin euron ylijäämää. Vuonna 2011 vaihtotase osoitti yli miljardin miinusta ja viime vuodelta ei parannusta ole luvassa, kun tilastot lopulta valmistuvat. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan vastaavanlaista romahdusta ei kehittyneissä maissa yleensä ole nähty.

Espanjan vaihtotase on pankki- ja kiinteistöromahduksen jäljiltä toipunut pahimmasta pudotuksestaan. Työttömyys on hillinnyt tuontia ja vientiteollisuuden kilpailukyky paranee, kun palkat ja kiinteistöjen hinnat laskevat. Palkkojen osalta suomalaisille yritetään syöttää samaa lääkettä, eikä asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousukaan taida loputtomiin kestää.

Poliitikkojen ei silti pidä panikoitua ja ryhtyä epätoivoisiin tekoihin kuten jonkin yksittäisen yrityksen tai teollisuudenalan pelastamiseen työllisyyden nimissä. Vaikka tukitoimet voivat tuoda hetkellistä helpotusta, niin pitkällä aikavälillä valtiontuet vain turmelevat taloutta ja lisäävät työttömyyttä. Tukirahat ohjautuvat tuottamattomiin investointeihin, jotka estävät markkinoiden tehokkaan toiminnan. Vastikkeeton tuki heikentää tuottavuutta ja teollisuuden uudistumiskykyä. Paras tapa luoda pysyvää kilpailuetua on antaa luovalle tuholle tilaa. Parhaat yritykset syntyvät vain kovassa kilpailussa.