Ennustuksia vuodelle 2013

Ennustaminen on helppoa, mutta oikeaan osuminen vaatii tuuria. Tässä muutamia odotuksia tulevalle vuodelle.

2013Apple: Steve Jobsin siirtyminen mullan alle vetää Applea mukanaan. Tuleva vuosi on nykyistä vaikeampi, koska yhtiö ei pysty tuomaan markkinoille mitään iPhoneen tai iPadiin verrattavaa uutta tuotetta. Osake on edelleen ylihinnoiteltu.

Bernanke: Yhdysvaltain keskuspankki pitää korot nollassa, eikä pelkää inflaatiota tulevanakaan vuonna. Pääjohtaja Ben Bernanke painaa seteleitä ja dollarin arvoa alas. Velkojen inflatointi on varmin tapa pelastaa maa velkaloukusta.

Cleantech: Suomessa on valtion tuella rakennettu vahvaa ympäristö- ja energiateknologian keskittymää. Cleantechille odotetaan vahvaa kansainvälistä kasvua ja sille on jo heitetty rooli Suomen kasvun veturina. Erityisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan nyt murtautumista maailman kasvumarkkinoille.

Devalvaatio: Maailmantalous on vaarassa ajautua devalvaatiokilpailuun. Keskuspankkirahoituksen kasvu on lisännyt halvan rahan määrää ennen kokemattomiin mittoihin. Kun inflaatiopelot kasvavat ja luottamus rahan arvoon alkaa horjua, valuuttojen devalvoitumista on vaikea pysäyttää muuten kuin äkillisellä koronnostolla. Se olisi tappava isku talouskasvulle.

Elinkeinotuet: Taistelu tekakoiden tukemisesta verovaroin osoittaa alan sairauden ja valtion tukien tuhoisuuden. Suomi jatkaa kaikesta huolimatta satojen erilaisten elinkeinotukien jakamista, vaikka niiden vaikutuksista tiedetään varmasti vain, että ne työllistävät satoja virkamiehiä.

Fiscal Cliff: Vuoden alussa amerikkalaiset poliitikot järjestävät kunnon mediakarkelot neuvotellessaan valtion velkaantumisesta, menoleikkauksista ja uhkaavista veronkorotuksista. Pörssissä nähdään pieni paniikki ennen kuin demokraatit ja republikaanit löytyvät ratkaisun, jälleen kerran viime hetkellä.

Guru: Mediaan ilmestyy jälleen uusia talousguruja, jotka ennustavat synkkien aikojen koittavan ja pörssien romahtavan. Guruksi pääseminen edellyttää, että on edes kerran kymmenessä vuodessa oikeassa. Tuhatta väärää ennustusta ei kukaan enää jälkikäteen muistele.

Häkämies: Ministerinä olleessaan Jyri Häkämies lupasi karsia ja järkiperäistää yritystukia. Niitä tuli lisää. Elinkeinoelämän edusmiehenä hän vaatii yrityksille edelleen lisää tukea, eikä ainoastaan valtiolta. Työntekijöiden pitää myös antaa enemmän itsestään. Vastakkainasettelu syvenee ja puheet kovenevat syksyä kohti kuljettaessa.

Inflaatio: Inflaatiosta ei ole huolta vuonna 2013. Ohjauskorot ja markkinakorot pysyvät nollan tuntumassa. Velkarahoitus voittaa edelleen inflaation, vaikka pankit nostavat omia marginaalejaan. Velkasijoittaminen kannattaa.

Julkinen velka: Suomi velkaantuu vauhdilla. Julkiset menot ovat kasvaneet tasaista kolmen miljardin euron vuosivauhtia. Valtio ottaa vuonna 2013 lähes kymmenen miljardia euroa lisää velkaa. Menoja on pakko leikata rajusti, mutta nykyinen hallitus ei kykene tekemään isoja päätöksiä ilman todellista kriisiä.

Kokkila: Rakennusliike SRV:n luonut pelimies Ilpo Kokkila siirtelee elinkeinoelämän kortteja. Hän on ajanut tykit asemiin tulvia palkkaneuvotteluja varten. Kun ottaa palkanalennukset puheeksi, joku voi tyytyä nollalinjaan. Palkankorotuksia ei seuraavalla kierroksella ole luvassa.

Lähi-itä: Syyrian sisällissota kiristää Lähi-idän tilannetta. Suurvallat eivät pääse sopuun kriisin ratkaisusta. Hetkellisesti konflikti näyttää laajenevan, mikä aiheuttaa väristyksiä öljy- ja osakemarkkinoilla. Syyrian hallitus taipuu neuvotteluihin ja sopimus vallanvaihdoksesta saadaan aikaan. YK lähettää joukkoja valvomaan rauhaa.

Messi: Barcelonan tähtihyökkääjä Lionel Messi jatkaa maalitehtailuaan.  Messi loukkaantuu keväällä, mutta toipuu nopeasti ja tekee jälleen uuden maaliennätyksen.

Nokia: Nokian tulosjulkistus tammikuussa tuottaa pettymyksen. Lumioiden tuotanto ei ole pysynyt kysynnän tahdissa ja joulumyynnin luvut jäävät odotuksia pienemmiksi. Sijoittajaluottamusta yhtiö yrittää pönkittää jakamalla osinkoa vuodelta 2012.

Outokumpu: Teräsjätti Outokumpu on kompastellut huonosta yrityskaupasta toiseen. Inoxum-oston ja osakeannin jälkeen osakekurssi puolittui, mutta Italiasta kaupattava Ternin tehdas saadaan myytyä kohtuuhinnalla. Kiinan talouden piristyminen lisää teräksen kysyntää ja Outokummun kurssi saa alkuvuonna nostetta.

Pankkiunioni: Euroopan päättäjät yrittävät saada pankkiunionin valmiiksi. Euroalueen ulkopuolisten EU-pankkien valvonta hiertää, eikä yhteisen kriisinhallintarahaston luominen onnistu vuodessa. EKP ryhtyy joka tapauksessa valvomaan europankkeja, mutta käytännössä juuri mikään ei muutu.

Q-Park: Korkein oikeus ja oikeusministeriö ovat olleet eri linjoille siinä, kuka saa määrätä parkkisakkoja. Lopulta järki voittaa ja laki muuttuu oikeuden vaatimusten mukaiseksi. Yksityiset pysäköintifirmat voivat määrätä maksun, jos niiden alueella pysäköidään luvatta, koska kyse ei ole minkäänlaisesta julkisen vallan käytöstä.

Roskalaina: Konkurssikypsien yritysten liikkeelle laskemia lainoja sanotaan roskalainoiksi. Sittemmin samaan luokkaan ovat päätyneet ennen riskittöminä pidetyt valtionlainat. Kreikan roskalainoja ei ole enää pitkään ostaneet ketkään muut kuin kreikkalaiset pankit ja EKP. Roskalainaluokkaan on seuraavana pyrkimässä Espanja. Italia seuraa perässä, jos Silvio Berlusconi  onnistuu kampeamaan itsensä taas valtaan.

Suuret tulot: Johtajien palkat ja verotiedot herättävät jälleen kateutta. Puheet tuloerojen kasvusta kiihtyvät, mutta kukaan ei osaa sanoa, mikä siinä on todellinen ongelma. Hallitus aikoo kiristää verotusta niin kauan, että suurituloiset karkaavat lopulta Suomesta. Parhaiten ansaitseva 2,9 prosenttia tulonsaajista maksaa jo viidenneksen kaikista tuloveroista.

Talvivaara: Kevään tullen Talvivaaran ympäristötuhot nousevat taas otsikoihin. Yhtiön rahoitusasema käy samalla tukalaksi ja uutta pääomaa haetaan osakeannilla. Siinä pienomistajien osuus laimenee kuten Outokummussa ja pelastajan viittaa sovitellaan valtion sijoitusyhtiö Solidiumille, joka on jo tehnyt Talvivaaralla miljoonatappiot.

Ulkomaalaiset: Suomeen tuodaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun suomalaiset eivät halua muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle. Poriin tai Lappeenrantaan on helpompi houkutella sairaanhoitajia Espanjasta kuin Salosta. Helsinkiin ei löydy bussikuskeja pääkaupunkiseudulta, mutta Virosta ja Venäjältä on tulijoita.

Viro: Suomalaisten yritysten muutto Viroon jatkuu. Virossa yrittäjiä houkuttelevat alhaisemmat verot ja vähäisempi byrokratia. Suomi menettää kymmeniä, ellei satoja miljoonia euroja verotuloina, jos liiallista virkavaltaisuutta ja ylisääntelyä ei ryhdytä purkamaan.

Xenofobia: Ulkomaalaiskammoa esiintyy Suomessa, vaikka se usein kiistetään. Kun ulkomaalaisten määrä suomalaisilla työpaikoilla tulee jatkuvasti kasvamaan, ongelma todennäköisesti ja toivottavasti pienenee. Suomalaisen työikäisen kantaväestön määrä ei riitä korvaamaan kaikkia lähivuosina vapautuvia työpaikkoja.

Yllätys: Eurokriisin uskotaan helpottavan. Talouskasvu alkaa elpyä ja pörssikurssit nousevat. Jossain kohtaa vuotta tulee yllätys, joka laimentaa kasvuodotuksia. Toinen yllätys odottaa, kun kasvu toteutuu lopulta nopeampana kuin kukaan osasi odottaa.

ZenRobotics: Suomalainen jätteenkäsittelyn automatisoinnin edelläkävijä, jonka kasvu ja kansainvälistyminen tulevat jatkumaan ripeinä.

Åland: Ahvenanmaa jatkaa menestyksekästä elämäänsä EU:ssa erityisasemansa turvin. Suomalaisten verkkokauppa itsehallintoalueelta kasvaa tasaisesti arvonlisäverovapauden myötä.

Ähky: Jouluähkyn purkaminen tuo uusia asiakkaita kuntosaleille ja urheiluvälinekauppaan. Hyvä lumitilanne ilahduttaa suksikauppiaita ja Amerin osakkeenomistajia.

Öljy: Kylmä talvi ja poikkeukselliset sääolot eri puolilla maailmaan nostavat polttonesteiden hintaa. Sen sijaan biopolttoaineiden tuotantoa on vaikea saada kannattavaksi ennen kuin tuotantomäärät nousevat riittävästi. Lobbaus valtion myöntämien tukien puolesta jatkuu.