Muutama ministeriö on kasvattanut hallintomenojaan viime vuosina kymmeniä prosentteja, kun toiset ovat tinkineet.  

Valtion ja kuntien velkaantuminen on kiihtynyt nykyhallituksen aikana ennätysvauhtia. Julkisten menojen osuus kansantuotteesta ylittää ensi vuonna EU:n asettaman 60 prosentin sietorajan, mikä johtaa todennäköisesti Suomen luottoluokituksen pudottamiseen ja korkomenojen kasvuun.

Korkomenot ovat yksi harvoista budjetin menoeristä, joihin käytetään ensi vuonna vähemmän rahaa kuin vuonna 2008. Vaikka velka on kasvanut, korkotason lasku on vähentänyt valtion korkomenoja 25 prosenttia. Ensi vuonna valtion arvioidaan maksavan korkoja alle kaksi miljardia euroa, mutta lähivuosina velanhoito käy taas kalliimmaksi.

Valtion ja kuntien velka on seurannut työttömyyden ja ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia. Kun työttömyysaste nousi 1990-luvun lamavuosina yli 15 prosentin, julkinen velka nousi myös ennätyslukemiin. Kun työllisyys parani, menot vähenivät. Vaikka työttömyys on pysynyt viime vuodet varsin tasaisena, velka on jatkanut kasvuaan. Työttömyysturvamenot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoden 2008 tasosta 2,7 miljardiin euroon, vaikka työttömyysaste on noussut vain pari prosenttiyksikköä.

Harri Holkerin johtaman sinipunahallituksen aikana Suomen talous kasvoi hyvää vauhtia ja julkisen velan suhteellinen määrä väheni. Talouden ylikuumeneminen, Neuvostoliiton viennin romahdus ja pankkikriisi synnyttivät laman. Sen aikana Esko Ahon hallitus kiersi maailmaa hattu kourassa. Velan määrä yli kolminkertaistui. Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitusten aikana talouden syöksy ja velkakierre saatiin oikenemaan aina finanssikriisiin asti. Suhteellinen velkaantuminen kääntyi uudestaan jyrkkään nousuun.

Velka-aste liikkui ennen työttömyyden tahdissa, mutta ei enää. Yritin löytää syyn yhteyden katkeamiselle. Yksi selitys on työttömyysturvamenojen voimakas kasvu, vaikka itse työttömyys ei ole paljon pahentunut. Toinen selittävä tekijä on valtion ja kuntien eläkekulujen kasvu. Kolmas syy löytyy ikääntymisen aiheuttamista sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvusta, joka näkyy isoina muutoksina, kun kuntien tukia on siirretty ministeriöltä toiselle.

Sen sijaan yllättävä havainto on se, että Jyrki Kataisen hallitus ei pyrkimyksistään huolimatta ole onnistunut katkaisemaan hallintomenojen kasvua. Budjettitalouden kokonaismenot ovat vuodesta 2008 kasvaneet 20 prosenttia, mutta muutamassa ministeriössä hallinto on paisunut paljon tätä nopeammin. Työ- ja elinkeinoministeriössä hallintomenot ovat kasvaneet 70 prosenttia 371 miljoonaan euroon. Sisäministeriö on onnistunut kasvattamaan samassa ajassa hallintoaan 45 prosenttia 136 miljoonaan euroon ja puolustusministeriö 37 prosenttia 360 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston menoihin luettujen poliittisen toiminnan avustamisen ja puolueiden tukemisen saamat määrärahat ovat liki kaksinkertaistuneet, eli se niistä säästöistä.

Eniten määrärahoistaan ovat joutuneet tinkimään ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.