Algoritmeja ja robotteja voi moittia osakekurssien villiintymisestä, mutta kannattaa  muistaa, että markkinoilla on uusi sukupolvi, joka ei ole koskaan kokenut pörssiromahdusta. Kurssien sahaaminen voi jatkua pitkään, vaikka talous olisi muuten kunnossa.

Osakekurssien äkillinen lasku ei yllätä. Lähes vuosikymmenen kestänyt kurssinousu on lihavoittanut monen sijoittajan salkkua, ja houkutus voittojen realisointiin on suuri, kun pelko voittaa ahneuden. Huolimatta maanantain syöksystä kurssitaso on Yhdysvalloissa edelleen parikymmentä prosenttia vuodentakaista korkeampi.

Pelkokertoimen kasvaessa markkinaheilunta voimistuu. Jyrkkää laskua seuraa yleensä helpotusralli, jonka jälkeen kurssit taas laskevat. Muuttuuko lasku trendinomaiseksi laskumarkkinaksi, riippuu enemmän talouden perustekijöistä kuin algoritmeista. Inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu ovat tunnetusti myrkkyä markkinoille.

Sijoittajana pitäisin pään kylmänä. Jos on osannut varata käteistä, niin laatuosakkeita voi poimia tasaisesti salkkuun jokaisessa isommassa myyntiaallossa. Historia kertoo, että tasaista nousua tuskin on odotettavissa, kun pelko valtaa ajatuksia. Eniten pelättävää on velkavetoisilla ja kokemattomilla sijoittajilla.

Helsingissä kaksi edellistä pörssiromahdusta ovat osoittaneet, että sahausliike voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia ennen kuin tukeva pohja saavutetaan. Vuosituhannen IT-kuplan purkautuessa nähtiin useita helpotusralleja, joiden jälkeen painuttiin aina uudestaan alas. Sahaus kesti vuoden, kunnes pohja tuli vastaan keväällä 2001. Pörssin yleisindeksi ehti laskea 56 prosenttia huipustaan ilman, että talouden perustekijät olisivat suuresti muuttuneet. Taustalla vaikutti vuoden 1999 aikana tapahtunut ohjauskorkojen nousu.

Finanssikriisin alkuvaiheessa 2009 osakekurssit laskivat Helsingissä kuukaudessa yli 20 prosenttia, kun pelko koko finanssijärjestelmän romahtamisesta levisi markkinoille. Silloin koettiin yksi helpotusralli aivan laskun pohjilla, kun sijoittajat uskoivat pahimman olleen jo ohi. Vasta sen jälkeen seurannut lasku merkitsi todellista pohjakosketusta.