Virtuaalirahasta ratkaisu sähköpulaan

Bitcoin-sijoittajat ovat matkanneet vuoristoradalla virtuaalirahan mukana, kun sen hinta on moninkertaistunut ja puolittunut lyhyessä ajassa. Bitcoinin käyttöarvo on olematon, mutta virtuaalirahat ja taustalla toimiva lohkoketjuteknologia voivat pelastaa meidät energiakriisiltä.

Tesla on tehnyt autoteollisuudelle sen, mitä bitcoin rahoitusmarkkinoilla. Molemmat murtavat valitsevia rakenteita, vaikka eivät selviäisikään voittajina maaliin. Autoa ja virtuaalirahaa yhdistää energia. Tesla ei liiku ilman sähköä, eikä ilman rahaa, jolla se ostetaan.

Saksassa perinteiset autonvalmistajat ovat heränneet Teslan heittämään haasteeseen. Talouslehti Handelsblattin mukaan Saksan autokannasta sähköautojen osuus on prosentin luokkaa, mutta vuoteen 2035 mennessä joka kolmas auto kulkee sähköllä.

Jos kulkee.

Nykyiset sähköverkot eivät kestä kuormituspiikkejä, joita sähköautojen lataaminen tulee aiheuttamaan. Ongelma ei koske vain Saksaa. Suomessa sähköverkot ovat koetuksella joka talvi, kun pakkanen paukkuu riittävän kovissa lukemissa.

Sähköauton lataamiseen kuluu energiaa yhtä paljon kuin kotitalous käyttää keskimäärin kolmessa päivässä. Sähköverkko voi ylikuormittua pienelläkin autojen määrällä, jos ne keskittyvät yhteen kaupunginosaan ja niitä ladataan samaan aikaan.

Miljardi-investointeja
ja miniverkkoja

Sähköverkon vahvistaminen vaatii miljardiluokan investointeja, mutta se ei ole ainoa ratkaisu. Euroopassa kehitetään saksalaisten yhtiöiden johdolla EEBUS-standardia, jonka avulla syntyy yhteinen alusta palvelemaan energiansiirtoa ja esineiden internetiä. EEBUSin tavoitteena on luoda älyverkko, jonka avulla hajautettu energiantuotanto aurinkopaneleista ja pienvoimaloista sähköautoihin ja kodinkoneisiin saadaan keskustelemaan keskenään.

Tässä kuvaan astuvat lohkoketju ja virtuaaliraha. Energiantuotannosta ja -jakelusta syntyvä ekosysteemi voi käyttää virtuaalirahaa sisäisenä maksuvälineenä. Kun joku yksikkö, esimerkiksi kotitalous tai osuuskunta, tuottaa energiaa yli oman tarpeen, joku toinen voi ostaa sitä ja maksaa virtuaalirahalla. Miksi turhaan kierrättää maksuja perinteisen rahajärjestelmän kautta, koska laskut synnyttävät vain sähköyhtiöiden ja pankkien perimiä ylimääräisiä kuluja.

Teknologia-alusta Ethereum mahdollistaa erilaisten hajautettujen maksupalveluiden rakentamisen lohkoketjuteknologian varaan. Saksassa ja Yhdysvalloissa kokeillaan  lohkoketjuihin perustuvien sähköntuotannon ja -jakelun mikroverkkoja. Ne toimivat perinteisistä sähköyhtiöistä irrallaan.

Asukkaat tuottavat sähköä aurinkopaneeleilla ja myyvät ylijäämää sähköä tarvitseville verkon jäsenille tai varastoivat tarvittaessa sitä akkuihin myöhempää käyttöä tai myyntiä varten. Lohkoketjun avulla pidetään tilikirjaa sähkökaupan ostoista ja myynneistä. Virtuaaliraha tuo tällaisiin järjestelmiin lisäarvoa, jota bitcoinilla ei ole.

Kohti hajautettua
sähköntuotantoa

Energiayhtiöt ja sähkölaitokset kohtaavat markkinamurroksen väistämättä, kun vaatimukset uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon lisäämisestä kasvavat. Perinteiset toimijat tulevat varmasti painostamaan poliitikkoja asemiensa säilyttämiseksi, mutta mikroverkkojen yleistymistä on vaikea pysäyttää.

Siemens on kokeillut Saksassa omaa mikroverkkoaan Wildpodsriedin kylässä, jossa sähköä ja lämpöä on tuotettu tuulella, auringolla, vedellä ja biomassalla.  Kylä tuottaa vuodessa jo seitsemän kertaa oman tarpeensa määrän sähköä. Vielä 20 vuotta sitten Saksan sähkö tuotettiin sadassa isossa voimalassa, nyt laitoksia on miljoonia.

Ei saa jäädä 
algoritmien armoille

Virtuaaliraha ja lohkoketjut lisäävät itsenäisten järjestelmien ja ekosysteemien turvallisuutta, mutta esineiden internet tuo myös riskejä, joihin on syytä varautua. Verkkoon liitettyjä laitteita on maailmassa enemmän kuin ihmisiä, joista suurin osa ei tunnista tietoturvariskejä. Jääkaappi vaikuttaa tyhmältä, vaikka se lähettäisi koko ajan tietoa verkon kautta valmistajalle.

Lohkoketjua ja tekoälyä voitaisiin käyttää Facebookin, Googlen, Amazonin, Alibaban ja muiden jättiyhtiöiden ylivallan hillitsemiseen. Kansalaisille pitäisi taata omistusoikeus omiin tietoihinsa siten, että palveluiden käyttäjät eivät jäisi täysin algoritmien armoille. Suomella on kiire, jos se aikoo pysyä kehityksen eturintamassa.

Pääministeri Juha Sipilä on luvannut tekoälystä ja tietopolitiikasta selonteon, mutta lainsäätäjä lähtee peliin kaukaa takamatkalta.

SipiläAI

Käytännössä valtio pääsee liikkeelle Business Finlandin kautta. Innovaatioita edistävä Business Finland (Tekes) lupaa yrityksille 160 miljoonaa euroa kehitysrahaa tekoäly- ja alustatalouden kehityshankkeille seuraavan neljän vuoden aikana. Sekin tuntuu pitkältä ajalta nopeasti murtuvilla markkinoilla.

 

Mainokset