Viime vuonna syntyi 47 307 lasta. Korkeakoulujen yhteishaussa oli tänä keväänä 48 000 aloituspaikkaa. Mitä tapahtuu, kun nämä nuoret pyrkivät joskus jatko-opintoihin? Pääsevätkö kaikki suoraan yliopistoon? No, eivät, mutta edessä on iso koulutusmylläys.

Ikäluokasta noin puolet lähtee lukioon ja heistä 80 prosenttia ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Uusia hakijoita tulee vuosittain siis yli puolet vähemmän kuin aloituspaikkoja on tarjolla. Hakijoita yhteishaussa oli tänä vuonna silti 150 000, koska peräti puolet ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot vasta 26-vuotiaana, eikä heti lukion jälkeen.

Jos syntyvyys jatkaa laskuaan, hakijamäärät ja aloituspaikat vähenevät. Kehitystä vauhdittaa valtiovallan tavoite saada huomattavasti suurempi osa ikäluokasta korkeakouluun paljon nykyistä aikaisemmin.

Koulutusmiljardit tulisi kohdistaa määrän vaatimisen sijasta laatuun. Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio on kantanut huolta siitä, että Suomessa ei synny tarpeeksi laadukasta tutkimusta, koska yliopistoja on liikaa. Nyt olisi hyvä aika vauhdittaa niiden yhdistämistä ja keskittää huippututkimus muutamaan yksiköön.

”Useimmissa maissa on menty siihen, etteivät kaikki yliopistot saa tutkimusrahaa, vaan niiden päätehtävä on koulutus. Se on minusta ihan kunniallinen tehtävä yliopistolle”, Raivio sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tutkimuksen ohella koulutusta on suunnattava uudelleen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa tulevalla vuosikymmenellä vakava työvoimapula. Alalle tarvitaan arviolta noin 3 500 uutta hoitajaa joka vuosi vuoteen 2035 mennessä, vaikka tuottavuus kasvaisi. THL:n arvion mukaan hoiva-alalla olisi silloin noin 445 000 työntekijää.

Vuodesta 2016 vuoteen 2035 mennessä alalta poistuu pääosin eläkkeelle siirtymisen takia 165 000 henkeä, mikä nostaa vuosittaisen työvoiman tarpeen selvästi yli sen, mitä kouluista valmistuu. Vaalien alla kuullut puheet tuhannesta uudesta hoitajasta ovat kärpäsen surinaa todellisen tarpeen rinnalla.

Ikääntyvä väestö yhdistettynä pienenevään syntyvyyteen on ongelma, johon poliittisella tasolla ei ole esitetty yhtään todellista ratkaisua. Suomessa hiljattain vieraillut tunnettu taloustieteilijä Daron Acemoglu uskoo, että teknologia kuten robotiikka ja etähoito tarjoavat yhden ratkaisun. Toinen on hallittu työvoiman maahanmuutto, mutta siitä harva poliitikko haluaa puhua.