Perusteeton persupaniikki

Perussuomalaisten äänivyöry kiehtoo mediaa ja herättää huolta jopa Suomen rajojen ulkopuolella. Paniikkiin ei silti ole aihetta. Portugalin velkapaketti etenee, eikä Suomi eroa eurosta.

Persuja äänesti vajaa viidennes suomalaisista, mikä on paljon. Sillä saa puhevaltaa, mutta vain rajallisesti päätösvaltaa. Persut eivät voi yksin määrätä Suomen politiikkaa, vaan Timo Soini joukkoineen joutuu taipumaan moniin kompromisseihin, jos se haluaa tosissaan hallitukseen.

Portugalin tukipaketti toteutetaan, oli Suomi siinä mukana tai ei. SDP:n vaatima pankkien ja sijoittajien vastuu toteutuu viimeistään vuodesta 2013, kun pysyvä vakausmekanismi pyörähtää käyntiin. Voi se toteutua aikaisemminkin, jos Kreikka ajautuu velkasaneeraukseen.

Suomen etu olisi pysyä yhteisessä päätöksenteossa mukana, eikä ajautua euroalueen sivuraiteelle. Sinipunalle rakentuva hallitus on ainakin historian valossa pyrkinyt eurooppalaisen päätöksenteon ytimiin, ja siihen on persujenkin taivuttava. Rakentavaa eurokriittisyyttä tarvitaan, mutta Soinin eurovastainen hurmosretoriikka saa jäädä vaalipuheisiin.

Hallituspohjasta riippumatta Suomen talouden suurimmat haasteet ovat muualla kuin Portugalissa. Työtä ja talouskasvua tarvitaan kotimaisen velkakierteen katkaisemiseen. Jos pääomavero kiristyy, niin vastaavasti yhteisöveroa pitäisi alentaa. Uusien työpaikkojen syntyä voisi vauhdittaa vapauttamalla työnantaja veroluonteisista sivukuluista esimerkiksi vuoden ajaksi, jos palkattu henkilö saa pysyvän työpaikan. Kustannukset tähän voisi ottaa tehottomiksi todetuista valtion ja kuntien yritystuista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n selvityksen mukaan erilaisia tukia maksettiin vuonna 2008 noin 1,8 miljardia euroa, eikä summaan saatu edes kaikkia tukia mukaan, koska järjestelmä on niin sekava.

Mainokset