Samat päät kesät talvet

Jyrki Kataisen Heureka-foorumista tuli vanhojen tuttujen palaveri.

"Meiltä kysytään nyt taitoa tarttua toimeen ja toimia kauaskatseisesti rakenteita uudistaen", Jyrki Katainen muistutti Heureka-foorumissa kuin vakuuttaakseen, että hallitus on tehnyt kaikkensa vaikeiden päätösten lykkäämisessä.
”Meiltä kysytään nyt taitoa tarttua toimeen ja toimia kauaskatseisesti rakenteita uudistaen”, Jyrki Katainen muistutti Heureka-foorumissa kuin vakuuttaakseen, että hallitus on tehnyt kaikkensa vaikeiden päätösten lykkäämisessä.

Jyrki Katainen haki Heureka-foorumissa uusia eväitä Suomelle vanhoista piireistä. Talousseminaari muistutti ulkoisesti etujärjestöjen luokkakokousta, johon tultiin viran puolesta tervehtimään vanhoja tuttuja. Samat päättäjät ja tutkijat tapaavat muutenkin toisiaan milloin neuvottelupöydässä, milloin liikelounailla tai vapaamuotoisesti Lapin majoilla. Kokouksesta puuttuivat ne, jotka Suomen kohtalon oikeasti ratkaisevat, eli Suomeen investoivat kasvuyritykset. Ja ne ovat käymässä vähiin.

Kataisen foorumia on verrattu pääministeri Kalevi Sorsan syksyllä 1977 järjestämään Korpilammen konferenssiin, jolloin SDP etsi yhteyttä työnantajiin talouden vakauttamiseksi. Suomea riivasi silloin stagflaatio eli kova työttömyys ja inflaatio yhtä aikaa. Sorsan hallitus oli laatinut Suomen historian ensimmäisen talouden elvytyspaketin, jota lähdettiin toteuttamaan Korpilammen kautta.

Kataisen hallituksella ei ollut tarjota Heurekan osanottajille muuta kuin rohkeutta rakenteellisiin ratkaisuihin. Hän oli itse kuunteluoppilaana, mutta Arkhimedeksen kaltaisiin oivalluksiin ei yleisökään yltänyt. Katainen voi lohduttautua sillä, että ei Korpilammen kokouksessakaan suuria päätöksiä tehty. Sosialistit ja kapitalistit lähentyivät hieman toisiaan, mutta taloutta ei onnistuttu vakauttamaan. Devalvaatio-inflaatio kierre jatkui.

Heureka-foorumi jää historiaan pääministeri Harri Holkerin 1987 järjestämän Joensuun rakennemuutosseminaarin kaltaisena keskustelutilaisuutena. Sitäkin verrattiin Korpilampeen, mutta väärin perustein.

Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Ilkka Suominen huomautti heti tuoreeltaan, että rinnastus ontuu. ”Korpilammen seminaari pidettiin välttämättömyyden pakosta suurten taloudellisten ongelmien keskellä. Joensuun kokous puolestaan pidettiin tulevien kehitystrendien selvittämiseksi ja uusien mahdollisten ongelmien kartoittamiseksi ja karttamiseksi. Joensuussa nousivat esille rakennemuutoksen ja työelämän kannalta keskeisimmät tulevaisuuden kysymykset: uuden yhteistyöhengen luominen yrityksiin, suomalaisen koulutuksen kehittäminen ja ’pienen ihmisen’ aseman turvaaminen tulevaisuuden Suomessa”, Suominen sanoi puoluevaltuuston kokouksessa marraskuun lopulla 1987.

Pääministeri Holkeri ei itse omaa seminaariaan suuremmin arvostanut. Puolueensa edustajille hän totesi samassa tilaisuudessa, että ”eipä tuo Joensuun kokouskaan niin merkillinen ollut”. Se jäi lähinnä mieleen mielenosoittajista, jotka heittivät tomaateilla busseja. ”Jokaisessa bussissa oli enemmän ’herroja’ kuin mielenosoittajia yhteensä”, Holkeri vitsaili.

Kataisen kokous oli sen verran vähämerkityksinen, että sitä ei kukaan viitsinyt edes vastustaa.

Mainokset