Deflaatio – parempi kuin inflaatio?

Ensin pelätään inflaatiota. Sitten pelotellaan deflaatiolla. Kumpi on pahempi?

Euroopan keskuspankin ohjauskorko on laskettu historiallisen matalalle 0,25 prosenttiin. Pääjohtaja Mario Draghin mukaan inflaation hidastuminen euroalueella on ollut odotuksia voimakkaampaa. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että keskuspankki on huolissaan deflaation eli hintojen laskun mahdollisuudesta.

Mitä pahaa siinä on, jos hinnat laskevat? Kodin tekniikassa hinnat laskevat koko ajan ja kauppa käy vuodesta toiseen vilkkaasti. Tänä vuonna ruoan kulutus vähenee ja hinnat nousevat, mutta kännyköiden ja taulutietokoneiden myynti kasvaa.

Perinteisesti keskuspankit ovat olleet enemmän huolissaan inflaation kiihtymisestä. EKP:n tehtäväksi on annettu hintavakauden vaaliminen lähinnä saksalaisten tahdosta, koska Saksalla on painajaismaisia muistoja 1920-luvun hyperinflaatiosta. Yhdysvalloissa rahapolitiikan pääpaino on perinteisesti ollut enemmän deflaation torjunnassa, koska amerikkalaiset pelkäävät deflaation johtavan maailmanlaajuiseen lamaan kuten 1930-luvulla.

Tutkimustiedon perusteella deflaatiopelkoa liioitellaan. Kalifornian yliopiston (UCLA) taloustieteen professori Andrew Atkeson ja Minnesotan yliopiston professori Patrick J. Kehoe ovat tutkineet deflaation yhteyttä laman syntyyn. Heidän johtopäätöksensä on, että 1930-lukua lukuun ottamatta deflaatiolla ei ole ollut vaikutusta talouskasvun hyytymiseen. He tutkivat 17 maan talouskasvua ja hintakehitystä yli sadan vuoden ajalta.

Inflaation kiihdyttäminen rahan arvoa heikentämällä on vallitseva rahapolitiikka tällä hetkellä Yhdysvalloissa ja Japanissa, mutta siitä huolimatta investoinnit ja talouskasvu eivät ota käynnistyäkseen.

Pankkikriisin syövereihin syöksynyt Islanti on myös kokeillut inflatorista talouspolitiikkaa. Siellä inflaatio saatiin vauhtiin rajulla devalvaatiolla eli kruunun ulkoisen arvon heikentämisellä. Samalla valtio otti pankit haltuunsa. Irlanti on vastaavasti joutunut hoitamaan pankkikriisiään EKP:n talouskurissa ilman inflaatiota. Kumpi on menestynyt paremmin?

Islannin talouskasvu näyttää Irlantiin verrattuna vahvalta. Irlantia nopeampi inflaatio kaunistaa lukuja.
Islannin talouskasvu näyttää Irlantiin verrattuna vahvalta. Irlantia nopeampi inflaatio kaunistaa lukuja.

Madridissa toimivan St. Louis yliopiston tutkija David Howden on verrannut Islannin ja Irlannin selviytymistä finanssikriisistä. Tulokset kertovat, että Islanti selviytyi numeroiden valossa varsin nopeasti kriisistä, kun talouskasvu kiihtyi inflaation ansiosta selvästi Irlantia nopeammin.

Inflaatio mukaan laskettuna Irlannin talous on itse asiassa kasvanut Islantia paremmin.
Inflaatio mukaan laskettuna Irlannin talous on itse asiassa kasvanut Islantia paremmin.

Sen sijaan reaalisesti talouskasvu on ollut Irlantia hitaampaa eli kansalaisten ostovoima on heikentynyt irlantilaisia enemmän. Enimmillään islantilaisten ostovoima romahti 35 prosenttia. Toisaalta työllisyyskehitys on Islannissa ollut jonkin verran Irlantia parempi.

Islannissa ja Irlannissa on toteutettu aivan vastakkaista rahapolitiikkaa, mutta kumpikaan ei ole täysin toipunut talouden kriisistä. Inflaation varjolla tehty elvytys näyttää lukujen valossa paremmalta, mutta lukujen taakse kätkeytyvät elintason laskuun liittyvät ongelmat.

Pieni deflaatio voi olla inflaatiota parempi vaihtoehto. Deflaation torjujat vetoavat usein siihen, että hintojen lasku ruokkii odotuksia hintojen laskusta, mutta ihmiset kuluttavat aina, vaikka odottaisivat hintojen laskevan. Muuten esimerkiksi älypuhelinten myynti olisi pysähtynyt aikoja sitten.  Entä jos käy odottamattomasti? Hintojen lasku alkaakin vahvistaa odotuksia hintojen kääntymisestä nousuun. Markkinoiden psykologiaa on vaikea ennustaa.

Jos hintojen lasku vähentää kulutusta, sen pitäisi lisätä säästämistä ja johtaa ennen pitkää investointien kasvuun, mikä olisi taloudelle hyväksi. Ja kaikkiaan hintojen lasku on joka tapauksessa kuluttajan etu, toisin kuin inflaatio. Historiasta on esimerkkejä nopeasta kasvusta ja samanaikaisesta deflaatiosta. Yhdysvalloissa kiivaimmat talouskasvun ajat olivat vuosina 1820-50 ja 1865-1900. Silloin hintataso puolittui.

Euroopassa keskuspankki ei deflaation hyvistä puolista huolimatta voi toimia täysin irrallaan maailmantaloudesta. Yhdysvallat ja Japani ovat painaneet valuuttansa arvon niin alas, että euroalueen vienti kärsii. Naapurin kurjistamiseen on vastattava korko- ja setelielvytyksen kautta ja painettava euron arvoa alas, jotta Eurooppa pysyy kilpailussa mukana. Pidemmällä aikavälillä inflaation hillintä nousee joka tapauksessa taas ensisijaiseksi tavoitteeksi ja se tapahtuu korkoja nostamalla.

Mainokset