Suomi on vuosien pysähtyneisyyden seurauksena taantumassa kehittyneestä teollisuusmaasta kalliiksi kehitysmaaksi.

Suomen viennistä reilusti yli puolet on matalan jalostusarvon tuotteita kuten puuta, paperia, sellua, kartonkia, polttoaineita, lannoitteita ja metalleja. Finanssikriisin jälkeen esimerkiksi elektroniikkatuotteiden jalostusarvo on Nokian ansiosta romahtanut 8,6 miljardista muutamaan sataan miljoonaan euroon.

Suomen vienti on säilynyt yksipuolisena. Kymmenen suurimman teollisuusyrityksen liikevaihto vastaa puolta kokonaistuotannosta, kun Ruotsissa vastaava osuus on kolmannes ja Saksassa alle 30 prosenttia.

Sellutehtaat ja datakeskukset nousevat Suomeen kuin kehitysmaahan, jossa on tarjolla paljon raaka-ainetta ja halpaa energiaa. Työvoimalla ja osaamisella Suomen on vaikea kilpailla. Suomen Pankin mukaan Suomi on euroalueen kallein maa, mikä karkottaa työvoimavaltaiset investoinnit.

Punavihreä vasemmisto vaatii hallitusta elvyttämään taloutta työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi. Heiltä on jäänyt huomaamatta, että Suomi on elvyttänyt enemmän kuin yksikään EU-maa. Tuloksia vain ei ole saatu aikaan.

Valtiontalouden alijäämän kasvattaminen on kiihdyttänyt velkaantumista ja johtanut veroasteen nousuun, mikä kasautuu yhä kiihtyvänä kustannusten ja palkkojen nousuna. Taantumavuosista huolimatta suomalaisten palkat ja kulutus ovat nousseet. Sen sijaan teolliset investoinnit ja vienti laahaavat edelleen vuoden 2007 tason alapuolella.

Hyvinvointiharhaa on pidetty yllä sekä julkisen talouden että kotitalouksien velanottoa lisäämällä. Pyrkimykset talouden tasapainottamiseksi on torjuttu. Ammattiyhdistysliike sanoo kaikkeen: ei käy. Se puolustaa seurauksista piittaamatta työpaikkansa toistaiseksi säilyttäneiden saavutettuja etuja.

Uuden suurliiton johtopaikkaa tavoitteleva STTK:n Antti Palola myönsi avoimesti, etteivät liitot elä tätä päivää, mutta mitään todellisia ratkaisuja keskusjärjestöillä ei näytä olevan.

Ehkä työntekijäpuolella kannattaisi katsoa, mitä Irlannissa on tapahtunut. Siellä talous ja työllisyys kasvavat talouskurin ja uudistusten jälkeen Euroopan nopeinta vauhtia. Suomi on pudonnut talous- ja työllisyyskehityksessä maanosan häntäpäähän Kreikan kanssa. Molemmissa maissa uudistuksille on sanottu: ei käy.

Hyvinvointiharha syntyi silloin, kun suomalaiset luulivat olevansa Nokia-miljonäärejä ja kansankunta vauratui viennin vedolla. Nyt hyvinvointiharhaa pidetään yllä velkaantumalla.