Jouko Marttila Eurotalous, Maailmantalous, Suomen talous

Politiikasta tuli uskonto

stone cross with brooding cloudy sky in the background

Poliittinen keskustelu polarisoituu Suomessa samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Erityisesti Twitterissä jaetaan puolitotuuksia ja jopa suoranaisia valheita uskonnollisella kiihkolla.

Ilmastonmuutos ja väestöennusteet ovat kirvoittaneet kipakkaa keskustelua, jossa tiede ja tilastot on sivuutettu. Yhden totuuden äänitorvista aktiivisimpiin kuuluu ajatuspaja Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teema johtava Mari Pantsar. Ei päivää, etteikö Pantsar maalailisi maailmanloppua.

Mari Pantsar lietsoo paniikkia poimimalla ja maustamalla uutisvirrasta omaan agendaan sopivia otsikoita. BBC:n uutisen jäälautan irtoamisesta Pantsar kytki suoraan ilmastonmuutokseen, vaikka jutusta selvisi, että ilmiö on osa Etelämantereen normaalia kiertokulkua.
Amazonin metsäpalot Mari Pantsar yhdisti ilmastonmuutokseen. Media julisti metsäpalojen nousseen ennätystasolle ja syylliseksi löydettiin Brasilian oikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro. Suomen vihervasemmistolainen hallitus ehdotti vastatoimena brasilialaisen lihan tuontikieltoa.
Jostain syystä Pantsar tai yksikään suomalainen media ei maininnut, että 2000-luvulla Amazonin palot ovat vähentyneet, eivätkä ne olleet Bolsonaron ansiosta ennätystasolla. Mediassa ja Pantsarin twiiteissä kiersi toinenkin valhe. Useissa jutuissa väitettin, että maapallon keuhkot ovat tuhoutumassa, ja että Amazonin sademetsät tuottavat 20 prosenttia maailman hapesta. Itse asiassa happi syntyy maailman merissä, eikä sen loppumista uhkaa mikään. Sekin unohtui kertoa, että maailman metsäpinta-ala on 20 vuoden aikana kasvanut Amazonin sademetsien verran.

Luulisi, että 800 miljoonan euron rahasäkin päällä istuvalla Sitralla olisi varaa palkata oikeita asiantuntijoita selittämään ilmastonmuutoksen ilmiöitä ja etsimään niihin ratkaisuja paniikin lietsomisen sijasta.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on oikealla asialla kehottaessaan keskittymään ilmastonmuutoksen torjunnassa isoihin asioihin, eikä uskonnollista kiihkoilua muistuttavaan haahuiluun.

Syntyvyyden lasku on toinen ideologisia ja uskonnollisia sävyjä saanut teema. Vihreiden ja vasemmiston riveistä syntyvyyden laskua on yritetty vierittää edellisen hallituksen syyksi.

Hämmentävin kommentti tuli STTK:n pääekonomistilta Patrizio Lainãlta, jonka mukaan aktiivimalli olisi vaikuttanut syntyvyyteen. Hän ei ilmeisesti osaa lukea tilastoja, sillä syntyvyys lähti laskuun jo vuosia ennen aktiivimallin käyttöönottoa. Toinen ajatusvirhe hänen näkemyksessään on se, että syntyvyys kasvaisi nousukaudella. Tilastojen valossa on käynyt juuri päinvastoin. Nousukaudella syntyvyys laskee ja laskukaudella nousee.

Sama ajatusvirhe on vihreiden kansanedustajalla Iiris Suomelalla. Hän vetoaa tutkimuksiin, mutta tekee väärän johtopäätöksen. Kaikki tutkimukset ja historia todistavat, että taloudellinen epävarmuus lisää syntyvyyttä ja elintason nousu vähentää lapsilukua.

Suomi on yksi maailman vauraimmista ja taloudellisesti vakaimmista maista, mikä selittää syntyvyyden laskua. Syntyvyys nousi taloudellisen laman ja epävarmuuden aikana 1990-luvulla ja finanssikriisin ensimmäisinä vuosina.

Iiris Suomelan ideologisella agendalla syyllinen lapsien vähyyteen löytyy edellisen hallituksen väärästä politiikasta, ei tosiasioista.