Maailman kallein kehitysmaa

Suomessa ei käy tavara eikä työvoima kaupaksi, mutta silti se on euroalueen kallein maa.

Suomi on vuosien pysähtyneisyyden seurauksena taantumassa kehittyneestä teollisuusmaasta kalliiksi kehitysmaaksi.

Suomen viennistä reilusti yli puolet on matalan jalostusarvon tuotteita kuten puuta, paperia, sellua, kartonkia, polttoaineita, lannoitteita ja metalleja. Finanssikriisin jälkeen esimerkiksi elektroniikkatuotteiden jalostusarvo on Nokian ansiosta romahtanut 8,6 miljardista muutamaan sataan miljoonaan euroon.

Suomen vienti on säilynyt yksipuolisena. Kymmenen suurimman teollisuusyrityksen liikevaihto vastaa puolta kokonaistuotannosta, kun Ruotsissa vastaava osuus on kolmannes ja Saksassa alle 30 prosenttia.

Sellutehtaat ja datakeskukset nousevat Suomeen kuin kehitysmaahan, jossa on tarjolla paljon raaka-ainetta ja halpaa energiaa. Työvoimalla ja osaamisella Suomen on vaikea kilpailla. Suomen Pankin mukaan Suomi on euroalueen kallein maa, mikä karkottaa työvoimavaltaiset investoinnit.

Suomessa ei käy tavara eikä työvoima kaupaksi, mutta silti se on euroalueen kallein maa.
Suomessa ei käy tavara eikä työvoima kaupaksi, mutta silti se on euroalueen kallein maa.

Punavihreä vasemmisto vaatii hallitusta elvyttämään taloutta työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi. Heiltä on jäänyt huomaamatta, että Suomi on elvyttänyt enemmän kuin yksikään EU-maa. Tuloksia vain ei ole saatu aikaan.

Parhaiten talouskasvuun ovat kriisin jälkeen päässeet ne maat, jotka ovat uudistaneet työmarkkinoita ja panostaneet sisäiseen devalvaation kuten Irlanti ja Espanja. Suomi on elvyttänyt ilman uudistumista ja talous on pudonnut EU:n pohjasakkaan.
Parhaiten talouskasvuun ovat kriisin jälkeen päässeet ne maat, jotka ovat uudistaneet työmarkkinoita ja panostaneet sisäiseen devalvaation kuten Irlanti ja Espanja. Suomi on elvyttänyt ilman uudistumista ja talous on pudonnut EU:n pohjasakkaan.

Valtiontalouden alijäämän kasvattaminen on kiihdyttänyt velkaantumista ja johtanut veroasteen nousuun, mikä kasautuu yhä kiihtyvänä kustannusten ja palkkojen nousuna. Taantumavuosista huolimatta suomalaisten palkat ja kulutus ovat nousseet. Sen sijaan teolliset investoinnit ja vienti laahaavat edelleen vuoden 2007 tason alapuolella.

KulutusHyvinvointiharhaa on pidetty yllä sekä julkisen talouden että kotitalouksien velanottoa lisäämällä. Pyrkimykset talouden tasapainottamiseksi on torjuttu. Ammattiyhdistysliike sanoo kaikkeen: ei käy. Se puolustaa seurauksista piittaamatta työpaikkansa toistaiseksi säilyttäneiden saavutettuja etuja.

Uuden suurliiton johtopaikkaa tavoitteleva STTK:n Antti Palola myönsi avoimesti, etteivät liitot elä tätä päivää, mutta mitään todellisia ratkaisuja keskusjärjestöillä ei näytä olevan.

Ehkä työntekijäpuolella kannattaisi katsoa, mitä Irlannissa on tapahtunut. Siellä talous ja työllisyys kasvavat talouskurin ja uudistusten jälkeen Euroopan nopeinta vauhtia. Suomi on pudonnut talous- ja työllisyyskehityksessä maanosan häntäpäähän Kreikan kanssa. Molemmissa maissa uudistuksille on sanottu: ei käy.

Hyvinvointiharha syntyi silloin, kun suomalaiset luulivat olevansa Nokia-miljonäärejä.

Hyvinvointiharha syntyi silloin, kun suomalaiset luulivat olevansa Nokia-miljonäärejä ja kansankunta vauratui viennin vedolla. Nyt hyvinvointiharhaa pidetään yllä velkaantumalla.