Keskusohjaus lisää kustannuksia

???????????????????

Valtion tuet ja sääntely lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Tuulivoima saa miljardiluokan tuet, mutta myllyt seisovat, kun niitä tarvittaisiin. Energia-ala on vain yksi esimerkki keskusohjauksen epäonnistumisesta.

Innovaatiorahoittaja Tekes julkaisi hiljattain raportin, jossa muistutetaan, että julkisella vallalla pitää olla vain mahdollistava rooli elinkeinoelämän kehittymisessä. Keskusvallan ohjaus pitäisi minimoida ja valta ekosysteemeihin perustuvassa internettaloudessa olisi annettava kuluttajille.

Itävaltalaisen taloustieteilijän Joseph Schumpeterin ajatus uutta luovasta tuhosta ei ole Suomessa toiminut edes markkinoiden murroksessa. Valtio ja sen tukemat vanhan vallan puolustajat yrittävät pitää kiinni saavutetuista eduistaan. Markkinoiden itseohjautuvuutta pelätään, eikä ekosysteemiajattelua tunneta tai tunnusteta.

Lainsäädäntö, sääntely ja hallintobyrokratia estävät aidon uudistumisen. Tuulivoiman tukeminen on jo pysäyttänyt muut energiainvestoinnit, ja pahimmillaan sähkö loppuu juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Suoran tuotantotuen sijasta valtion pitäisi tukea vain energia-alan tuotekehitystä, ja antaa asiakkaiden päättää, millaista sähkö- ja lämpövoimaa ne haluavat.

Esimerkkejä vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen haitallisista vaikutuksista riittää.

  1. Rakentaminen

Rakennusten energiankulutuksesta kertova energiatodistus on uudistettu, mutta ilman minkäänlaista yhtymäkohtaa arkitodellisuuteen. Todistus perustuu energian laskennalliseen, ei todelliseen kulutukseen. Uudistuksen valmisteluvaiheessa EU:n ehdotus digitaalisten palvelujen liittämisestä todistukseen tyrmättiin.

Energiatodistuksessa rakennus on täysin irrallaan sen käyttämisestä. Vaikka talo olisi millainen älytölli, energiatodistukseen se ei vaikuta. Keskusohjatussa ajattelussa energiankäyttöä minimoivalla valaistuksella, lämpötilalla, ilmastoinnilla, sisäilman laadulle, elektronisten laitteiden ohjauksella tai muulla sähkön ja lämmön kulutuksen optimoinnilla ei ole merkitystä rakennuksen energialuokkaan.

Digitalisointi ja asiakaslähtöisyys olisivat voineet säästää yhteiskunnalle miljardeja. Älykkäiden järjestelmien sijaan energiaa on säästetty taloja tiivistämällä, mikä on luonut Suomeen valtavan homeongelman.

  1. Terveydenhuolto

Terveydenhuolto on uhkaavasti menossa samaan suuntaan kuin rakentaminen. Energiatehokkuusmerkintää valmistelleen työryhmän edustajia on kutsuttu seuraavaksi määrittelemään terveyspalvelujen standardointia.

Kyse ei ole vain standardeista, vaan vallasta, rahasta ja politiikasta. Vaarana on, että taistelu uusien itsehallintoalueiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtopaikoista ohittaa jälleen asiakaslähtöisyyden. Keskusohjatuissa standardeissa palveluinnovaatiot sekä digitalisaation ja kilpailun hyödyt jäävät käyttämättä.

Pahimmillaan voi käydä kuten apteekkialalla, jossa monopoli on lukinnut lääkehoidon palvelukehityksen. Sähköisen reseptin kehittäminen kesti 25 vuotta ja maksoi yhteiskunnalle noin sata miljoonaa euroa.

Valtakunnallista sähköistä potilastietokantaa (Kanta.fi) on rakennettu samalla hartaudella, mutta kustannukset lähestyivät Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan 500 miljoonaa euroa jo neljä vuotta sitten.

Yksikään avoimessa kilpailutilanteessa toimiva yritys ei olisi pysynyt hengissä vastaavalla toiminnalla. Monopolioloissa ja valtion tuella se on mahdollista.

Yksi Tekesin havainnoista on, että Suomessa toistuu liian usein sama kehityskulku: yliopistossa tutkittu – VTT:llä testattu – eikä toimi missään. Ongelma ei ole osaamisessa, vaan toimintakulttuurissa. Hankkeita ohjataan liikaa ylhäältä alas, eikä alhaalta ylös kuluttajien tarpeista.

  1. Kuluttajapalvelut

Lainsäädäntö voi edistää tai jarruttaa digitalisaatiota ja uudenlaisten kuluttajalähtöisten palvelujen kehittymistä. Rakentamisessa ja terveydenhuollossa on samalaisia palveluinnovaatiomahdollisuuksia kuin muillakin aloilla, jos niin halutaan.

Terveyspalveluita voi tarjota ilman, että omistaa vastaanottoa niin kuin Uber tarjoaa kyytejä ilman omia takseja tai Airbnb majoitusta ilman hotelleja. Maailman suurin kauppa Alibaba ei omista myymälöitä, eikä maailman suurin sisällöntuottaja Facebook tuota itse sisältöä.

Vanha valta taistelee Suomessa näitä muutoksia ja luovaa tuhoa vastaan. Siilomainen ajattelu ohjaa puolustamaan omia hallinnollisia reviireitä oli sitten kyse terveydenhuollon eri toimijoista, energia-alasta tai rakentamisesta. Jopa suuryrityksiä vaivaa putkinäkö, vaikka ympärillä ekosysteemi elää ja muuttuu.

Hallitus on luvannut purkaa normeja ja edistää digitalisaatiota. Toistaiseksi näytöt tällä alueella ovat jääneet vähäisiksi ja monopolit paikoilleen. Valtion rahoitustuki ohjautuu yhä vanhan teollisuuspolitiikan mukaisesti pääasiassa suuryrityksille. Suurimmat Tekesin myöntämien yritystukien saajat olivat vuosina 2011-2014 Nokia, UPM, Kemira, Stora Enso, Neste ja Wärtsilä.

Suomella on erinomaiset lähtökohdat kehittää markkinoita murtavia digitaalisia palveluja. Meillä on maailman koulutetuin väestö, erinomaiset tietoliikenneyhteydet ja lähes kaikilla lukutaitoisilla oma älypuhelin.

Miksi digitalisaatio ei sitten etene esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa tai terveydenhuollossa? Yksi syy on lainsäädännössä ja sääntelyssä, joilla puolustetaan olemassa olevia palveluita ja palveluntarjoajia, eikä luoda uusia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja uusille yrittäjille.

 

Mainokset