Talouskeskustelu muuttuu propagandaksi

Talouskeskustelussa alkaa ilmetä samoja ääri-ilmiöitä kuin maahanmuutossa. Julkisuuteen syötetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa, mutta herättävät vahvoja tunteita ja kärjistävät vastakkainasettelua.

Usein kuultu väite on esimerkiksi kuinka hallitus on tehnyt arvovalinnan kovan kapitalismin puolesta ja syrjii pienituloisia. Viimeksi Ylen Pressiklubissa Iltalehden Tommi Parkkonen muistutti hallituksen veropolitiikan kurittavan köyhiä ja suosivan rikkaita. Itse asiassa totuus on päinvastainen. Pienituloisten verotus on keventynyt ja suurituloisten kiristynyt.

Sosiaalitukien kuten asumistuen määrä on kasvanut voimakkaasti, ja yli 72 300 euroa vuodessa ansaitsevat maksavat ylimääräistä kahden prosenttiyksikön rangaistusveroa. En tiedä miten tuo tulkitaan rikkaiden suosimiseksi.

Alimpien tuloluokkien verotus kevenee ja ylimpien kiristyy. Propagandan mukaan hallituksen veropolitiikka suosii suurituloisia.
Alimpien tuloluokkien verotus kevenee ja ylimpien kiristyy. Propagandan mukaan hallituksen veropolitiikka suosii suurituloisia.

Kahtiajako talouspolitiikassa korostuu, kun puhutaan leikkauksista ja elvyttämisestä. Elvyttäjät leimataan jälkikeynesiläisyyttä kannattaviksi vasemmistolaisiksi ja leikkaajia pidetään äärioikeiston uusliberaaleina ja vähäosaisten vihollisina.

Elvytyksen kannattajat syyttävät hallitusta tuhoisasta leikkauspolitiikasta ja kansan kurjistamisesta. Viime aikoina hallituksen kimpussa on ollut erityisesti yliopistoväki. Jos katsotaan lukuja, niin leikkauspuheet vaikuttavat propagandalta.

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet finanssikriisiä edeltäneestä ”normaalivuodesta” 2007 vuoteen 2014 peräti 40 prosenttia. Samaan aikaan valtion velka on kaksinkertaistunut. Valtio ja kunnat käyttävät joka vuosi enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna, eikä luvuissa ole vielä mukana pakolaiskriisin kustannuksia. Puheet hyvinvointivaltion romahtamisesta kuulostavat menojen kasvun valossa ylimitoitetuilta. Kokonamaismenoja ei ole leikattu.

Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.

Irlannissa julkisia menoja leikattiin finanssikriisin seurauksena noin 20 prosenttia ja veroja on alennettu.  Nyt Irlanti on nopeimmin kasvava talous Euroopassa ja työttömyys on alhaisempi kuin Suomessa. Veroelvytystä ja vyönkiristystä voi tehdä samaan aikaan, jos niin halutaan.

Yliopistoissa Sipilän hallitusta syytetään sivistysvaltion tuhoamisesta usealle vuodelle ulottuvien menosäästöjen vuoksi. Kielitutkija Janne Saarikivi vertasi Facebookissa Suomen tilannetta Natsi-Saksaan, jossa politiikka tuhosi tieteen.

(Täsmennys 31.1.2015: Janne Saarikivi kirjoitti Facebookiin, että ”Hyvää luettavaa sillekin, joka miettii kuinka positiivinen pöhinä ja yrittäjähenkisyys tulee vaikuttamaan yliopistoissa jahka kaiken maailman dosentit siivotaan pois sössöttämästä”. Tällä hän viittasi artikkeliin, joka on otsikoitu Natsi-Saksan onneton esimerkki: Politiikka tuhosi tieteen. Saarikiven mukaan hän ei viitannut hallituksen yliopistoleikkauksiin, vaan tieteen poliittiseen ohjaukseen. Itselleni jäi siitä huolimatta vahva mielikuva Suomen tilanteen vertaamisesta Natsi-Saksaan.) 

Kauhukuvia maalaillessa unohtuu, että 2000-luvulla valtionrahoitus yliopistoille on kaksinkertaistunut. Siihen nähden tulevat leikkaukset ovat maltillisia ja rahoituksen taso säilyy korkeampana kuin koskaan ennen 2010-lukua.

Yliopistojen valtionrahoitus on liki kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yliopistojen mukaan sivistys on uhattuna, jos määrärahoissa palataan muutama vuosi taaksepäin.
Yliopistojen valtionrahoitus on liki kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yliopistojen mukaan sivistys on uhattuna, jos määrärahoissa palataan muutama vuosi taaksepäin.

Elvytysvaatimukset ovat kasvaneet taantuman pitkittyessä. Valtion kukkarolle on paljon tulijoita, vaikka ei valtiolla mitään omaa rahaa ole. On vain velkaa ja veronmaksajien rahaa.

Innokkaimpia elvyttäjiä ovat rakentajat. Yle marssitti hiljattain asiantuntijoita ruutuun todistamaan kuinka Ruotsi menestyy Suomea paremmin, koska siellä on rakennettu viime vuosina enemmän asuntoja kuin Suomessa.

Ruotsin asuntokupla kuitattiin sivulauseessa, eikä lukujen lähteistä mainittu mitään. Kiinteistösijoittaja Varma ja myöhemmin asuntorahoittaja Hypo todistivat kuinka rakentaminen on romahtanut, ja kuinka tärkeä merkitys rakentamisen elvyttämisellä olisi koko kansantaloudelle.

Suomen Pankilla on erilainen näkemys rakentamisen alakulosta ja vaikutuksista. Keskuspankin mielestä rakentaminen on ollut yksi Suomen talouden valopilkuista.

Rakentaminen

Rakentamista huomattavasti heikommin on mennyt viennillä. Kaiken tuonnin ja sitä kautta suomalaisten hyvinvoinnin turvaava vienti on Suomessa romahtanut suhteessa Ruotsiin.

Suomi_Ruotsi_vienti

Kiinteistösijoittajien ja asuntorahoittajien rakentamiseen liittyvät elvytystoiveet ovat nekin osa talouskeskustelun propagandaa. Suomen Pankin mukaan viennin väheneminen on ollut suurin kokonaistuotantoa ja työllisyyttä kutistanut tekijä vuoden 2008 jälkeen, ei suinkaan rakentaminen.

Mainokset