Nyt pitää puhua GDPR- ja 5G-kieltä

Traffic on a street at night, long exposure.

EU:n tietosuoja-asetus GDPR ja viidennen sukupolven tiedonsiirto 5G kuulostavat munkkilatinalta, jota olisi syytä ymmärtää. Uusi kielioppi ja tekoäly kääntävät markkinalogiikan päälaelleen, kun valta siirtyy aidosti kuluttajalle. Nykyiset myynnin ja markkinoinnin lainalaisuudet murenevat.

EU:n tietosuoja-asetus turvaa kuluttajan oikeudet henkilötietojen käsittelyssä yhdenmukaisella tavalla, mikä edistää kilpailua ja yritystoimintaa sisämarkkinoilla. Asiakastiedot ovat asiakkaan omaisuutta, joiden käytöstä kuluttaja itse päättää.

GDPR tuli voimaan toukokuussa ja aiheutti ennakkoon samankaltaista hypetystä ja rahastusta  kuin vuosituhannen vaihteen YK2-tietojärjestelmämuutokset. Yrityksiä peloteltiin valtavilla sakoilla, jos asetuksen vaatimuksia rikottaisiin. Jotkut pohtivat vakavissaan, voiko organisaation sähköpostilistoja enää tallettaa tietokoneelle.

Tietokirjailija Petteri Järvinen harmitteli Twitterissä muutaman amerikkalaisen verkkomedian sulkeutumista eurooppalaisilta käyttäjiltä ja kiinalaisten sähkölamppujen pimenemistä GDPR:n vuoksi.

Petteri_GDPR

Mielestäni kuluttajan henkilö- ja tietosuojasta piittaamattomat palvelut saavatkin sulkeutua. Uskon, että luotettavien palvelujen arvostus kasvaa, kun kuluttajat oppivat puhumaan GDPR- ja 5G-kieltä.

Järvisen pelkäämät häiriöt näyttävät jääneen vähäisiksi, mutta kiinalaiset älylamput kertovat tulevasta murroksesta.

Kyberturvallisuus ja tietosuoja laajenevat päätelaitteista koneiden ja laitteiden väliseen tiedonsiirtoon. Kodeista, kouluista, ajoneuvoista, sairaaloista, yrityksistä ja muista organisaatioista syntyy 5G:n avulla suljettuja tietoturvallisia verkkoja, joiden sisällä tieto voi liikkua vapaasti tunnistettavana. Harrastevalokuvaajan kamera tai drone voi olla kodille suurempi tietoturvariski kuin älypuhelin.

Kun data siirtyy suojatusta yksiköstä julkiseen verkkoon, sen sisältämä henkilötieto pitää tehdä tunnistamattomaksi eli anonymisoida laajempaa hyödyntämistä kuten koneoppimista ja tekoälykäyttöä varten.

GDPR edellyttää avoimia ja suojattuja rajapintoja, jotta 5G:n tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää uusien palvelujen kehittämisessä. Tulevaisuudessa asiakkaalle ei enää myydä tuotteita, vaan kuluttajasta tulee ostaja, joka tekee tilauksia tekoälyn keräämän tiedon perusteella.

Jääkaappi tilaa elintarvikkeita hintalaatusuhteeltaan parhaista verkkokaupoista sen mukaan, millaisia allergioita, sairauksia tai muita reunaehtoja perheen ruokavalio edellyttää. Koulujen verkot voivat kerätä sekä oppimiseen että olosuhteisiin kuten fyysiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää dataa, jonka avulla pystytään parantamaan oppimistuloksia. Sairaaloissa potilastietojen avulla voidaan vähentää hoitovirheitä ja parantaa sekä laatua että tuottavuutta.

Jotta GDPR:n ja 5G:n munkkilatina muuttuu arkikieleksi, tarvitaan tulkkia, joka pystyy puolueettomasti anonymisoimaan kyberturvallisissa verkoissa kerätyn datan, jotta se voidaan siirtää laajempaan jakeluun. Suljetut verkot ja pilvipalvelut keräävät valtavan määrän terveyteen, sairauksiin, elintapoihin, ruokailutottumuksiin, liikkumiseen ja vapaa-aikaan liittyvää niin sanottua eettistä tietoa, jonka käytöstä vain kuluttaja itse päättää.

Anonyymina data on arvokasta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen hallitsemisessa, mutta kuluttajan on voitava luottaa siihen, että hänen tietojaan käytetään oikein ja turvallisesti.

Mistä tallainen puolueeton ja luotettava välittäjä löytyy? Paras ratkaisu lienee julkisen vallan valvonnassa toteutettu markkinaehtoisuus, jolloin kuluttaja voi valita itselleen parhaan palveluntuottajan. Viranomaisten omista tietotekniikkapalveluista ei kokemus kerro kovin hyvää.

Jotta 5G-verkoista saadaan paras irti ja Suomi pidettyä tekoälykehityksessä mukana, markkinoille täytyy tulla useita uusia palveluntarjoajia. Jos toimiluvat jaetaan kolmelle nykyiselle operaattorille, vaarana on markkinoiden ja kehityksen jähmettyminen, kuten tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola kirjoittaa Talouselämässä.

Oulussa 6G-tutkimusta koordinoiva tutkija Marja Matinmikko-Blue puhuu myös useiden mikro-operaattoreiden puolesta ja muistuttaa, että Hollannissa on annettu jo yli 130 paikallista 5G-toimilupaa.