Donald Trump ajaa Yhdysvalloissa vero-ohjelmaa, joka muistuttaa Ronald Reaganin 1980-luvun suurta verouudistusta. Molemmat uudistukset leikkaavat tulo- ja yritysveroja, mutta Trumpin veroale on suhdanteiden kannalta väärin ajoitettu.

Presidentti Reagan pudotti kaikkien tuloluokkien marginaaliveroasteita, yhdenmukaisti ja yksinkertaisti tulo- ja yritysverotusta sekä kevensi pääoma- ja yritysverotusta. Tavoitteena oli saada talouden pyörät pyörimään ja sitä kautta veroalen piti maksaa itsensä takaisin. Reagan uskoi markkinoiden vapauttamiseen ja sääntelyn purkamiseen. Hänen neuvonantajanaan toimi taloustieteen nobelisti Milton Friedman.

Trumpin veropolitiikalla ei ole yhtä vaikutusvaltaisia tukijoita. Sen sijaan demokraatit syyttävät Trumpia omien kampanjarahoittajiensa suosimisesta ja verohelpotusten suuntaamisesta ennen kaikkea rikkaille. Yhtiöveroa Trump on laskemassa 35 prosentista 20 prosenttiin eli samalle tasolle kuin Suomessa, mikä saa laajempaa ymmärrystä.

Trumpin kannattajat uskovat samoin kuin Reaganin tukijat, että verotuksen keventäminen lisää talouskasvua ja tuottaa sitä kautta dollarit takaisin valtion kassaan. Reaganin kaudella pääomaverotuotot kasvoivat veronkevennyksistä huolimatta, mutta kokonaisuutena budjettivaje ja valtion velka paisuivat. Keskeinen syy oli puolustusmenojen voimakas lisääminen.

Reaganin vero- ja puolustuspolitiikka piristivät talouden kasvua, vaikka ensimmäistä veroalea seurasi taantuma, joka johtui pitkälti inflaation taltuttamiseen tähdänneestä kireästä rahapolitiikasta ja korkojen noususta.

Presidentti Trump on alentamassa verotusta pahimpaan mahdolliseen aikaan. Yhdysvaltain talous on ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen kuronut kiinni niin sanotun tuotantokuilun, eli talous tuottaa sen kasvun, mitä nykyisellä työvoiman tarjonnalla ja tuottavuudella saadaan aikaan.

Korot ovat yhä matalalla, valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon on kolminkertainen verrattuna Reaganin kauden alkuun ja pörssikurssien nousu on jo jatkunut pian kymmenen vuotta.

Verokevennyksillä on ilmeinen vaara ylikuumentaa Yhdysvaltain talous ja rahoitusmarkkinat, kun korko- ja veroelvytys lisäävät edelleen spekulatiivisten sijoituskohteiden kysyntää. Pahimmassa tapauksessa keskuspankki joutuu tekemään hätäjarrutuksen ja nostaa korkoja odotettua nopeammin. Se olisi myrkkyä markkinoille.