Eläkejärjestelmän pohja pettää

Uusi väestöennuste antaa synkän kuvan Suomen hyvinvoinnin rahoituspohjasta. Tulonsiirtoihin perustuva sosiaaliturvajärjestelmä uhkaa pettää pahasti lähivuosikymmeninä. Pari vuotta vanhat ennusteet eläkejärjestelmän kestävyydestä voi heittää romukoppaan.

Eläketurvakeskus ennusti vuoden 2016 pitkän aikavälin laskelmissaan, että työikäisen väestön määrä kasvaisi vuoden 2030 jälkeen ja alkaisi supistua vasta 2040-luvun puolivälissä. Siitä aina 2080-luvulle työikäisiä olisi noin 3,4 miljoonaa. Usko eläkejärjestelmän kestävyyteen on perustunut paljolti näihin laskelmiin.

Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa työikäisten määrä kääntyy laskuun jo ensi vuosikymmenellä, minkä jälkeen lasku jatkuu niin, että työikäisiä on 2070-luvulla alle kolme miljoonaa. Se on liki puoli miljoonaa vähemmän kuin vain kaksi vuotta vanhassa ennusteessa.

Jos ennusteet toteutuvat, niin hyvinvoinnin kuten eläkkeidenja muiden tulonsiirtojen maksajien määrä laskee paljon ennakoitua nopeammin. Kunotetaan puoli miljoonaa rahoittajaa pois laskelmista, järjestelmältä tai ainakin uskolta siihen katoaapohja.

Kun sosiaaliturvan varassa toimeentulevien joukkoon lasketaan mukaan  eläkeläisten lisäksi työttömät, vajaatyöllistetyt, työkyvyttömät ja lapset, niin huomataan, että jokaisen työntekijän pitää itsensä lisäksi elättää joku toinen.  Ja verovaroin pidetään lisäksi yllä noin puoli miljoonaa palkansaajaa työllistäviä julkisia palveluita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander ennustaatyöeläkemaksujen nousevan muutamalla prosentilla viimeistään 2050-luvulla.  Eläkemaksujen nosto on myrkkyä taloudessa, jossa verotus on viritetty entuudestaan korkealle. Kulutus, investoinnit ja työllisyys kärsivät, mikä voi pahentaa noidankehää.

Eläkemaksujen rinnalla toinen järjestelmän tukipilari, eli 200 miljardin euron eläkerahastojen tuotto on koetuksella. Pörssikurssienkymmenen vuoden nousuputki on ollut poikkeuksellinen, eikä tulevaisuus näytäyhtä vakaalta. Jos rahastojen keskituotto laskee, se puhkoo isoja reikiä järjestelmänkykyyn maksaa tulevaisuuden eläkkeitä. Eläkevastuisiin liittyvää velkaa on kolme kertaa enemmän kuin rahastoja.

Eläkejärjestelmän mureneminen voidaan estää, jos työuratpitenevät selvästi nykyisestä eli eläkeikä nousee lähemmäs 70 vuotta jatyöelämään päästään nykyistä nopeammin. Toinen keino on syntyvyyden kääntäminenkasvuun lastenhankintaa tukevia vero- ja muita kannusteita lisäämällä. Samalla työikäisiä pitäisi rohkaista omaehtoiseen eläkesäästämiseen, koska lakisääteiset eläke-etuudet eivät ainakaan lähivuosikymmeninä tule paranemaan. Osakesäästötili on pieni mutta riittämätön askel siihen suuntaan.

Nopein keino korjata eläkejärjestelmän vuotavaa pohjaa olisityöperäisen maahanmuuton reipas lisääminen. Maahanmuuttopolitiikan olisi samallamuututtava valikoivaksi, sillä väestöennusteen perusteella Suomi ei kykeneelättämään kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia ilman, että kriittisyysheitä kohtaan kasvaisi. Työttömyys EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajienkeskuudessa on selvästi korkeampi kuin EU-maista muuttavilla.

Mainokset