Kävin maassa, jossa talous kasvaa ripeästi, mutta ei silti riittävästi. Kun talouskasvu putosi piirun alle seitsemän prosentin, lehdet kirjoittivat talouden siirtyneen ryömintävaihteelle.

Maan valuutan ulkoinen arvo on laskenut talouden vauhdin hidastuessa. Inflaatio on lähes kymmenen prosenttia ja keskuspankin ohjauskorko samalla tasolla.  Markkinakorot liikkuvat 15 prosentin tasolla. Hintojen nousu ja kasvun hidastuminen ovat maalle vakava uhka, koska suurin osa väestöstä elää yhä köyhyydessä. Kyseessä on maailman suurin demokratia ja suunnitelmatalous Intia.

Kävin edellisen kerran Delhissä ja Agrassa 26 vuotta sitten. Kaupungeissa elintason nousu näkyy parhaiten autojen ja ruuhkien määrässä sekä ilman saastumisena. Intia maaseutu ei neljännesvuosisadassa ole paljon muuttunut, vaikka traktorit ovat tulleet norsujen ja vesipuhvelien tilalle. Länsimaiselle tasolle yltävä hyvinvointi on edelleen vain yläluokan etuoikeus.

Intian miljardiväestöstä yli puolet elää köyhyysrajan alapuolella parinkymmenen euron kuukausitulolla. Köyhyys pitäisi silti nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, kuten eräs intialainen taloustutkija totesi Delhissä järjestetyssä markkinointialan seminaarissa. Seminaarin taustavoimana toimi suomalainen Brand Audit Group.

Intiassa elintaso on noussut hitaasti, koska talous on vahvasti säännelty, byrokratian ja lahjonnan riivaama. Kasvun ylläpitämiseksi maa tarvitsee kipeästi ulkomaisia investointeja, mutta askeleet kohti markkinoiden vapauttamista ovat poliittisesti vaikeita. Esimerkiksi ulkomaiset investoinnit Intian vähittäiskauppaan oli tarkoitus vapauttaa tänä vuonna, mutta viime metreillä hallitus veti päätöksen takaisin.

Ikävät yllätykset ovat omiaan karkottamaan ulkomaisia sijoittajia ja yrityksiä, joita Intia juuri nyt tarvitsee. Intia on ainoa niin sanotuista BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), jossa suorat ulkomaiset investoinnit ovat laskeneet jo toista vuotta peräkkäin. Se on vaikuttanut myös Intian valuutan, rupian, arvoon. Rupia on devalvoitunut voimakkaasti, mikä puolestaan lisää inflaatiopaineita.

Jotkut ekonomistit pelkäävät, että Intian keskuspankin valuuttavaranto ei riitä rupian puolustamiseen, kun ulkomaiset investoinnit edelleen vähenevät. Jos talouskasvu jää inflaation jalkoihin, edessä on taantuma ja entistä isompi rupian devalvoituminen. Matkailijoille halpa rupia kelpaa, mutta intialaisten elintasolle se tekee hallaa.