Islanti nousi vaikeuksistaan ajamalla kriisipankit alas, devalvoimalla kruunun ja jättämällä ulkomaiset velat maksamatta. Samalla julkiset menot pistettiin kuriin. Kreikalle sopisi sama ratkaisu.

Kreikan velkaohjelma ei ole toiminut, vaan maa on uponnut yhä syvemmälle talouskriisin pyörteisiin. Koko euroalueen kannalta olisi parasta, jos Kreikan annettaisiin ratkaista ongelmansa itse samaan tapaan kuin Islannissa.

Kreikka pitäisi päästää irti eurosta valuuttasäännöstelyn kautta. Kreikan valtio kansallistaisi pankkijärjestelmän ja ajaisi huonot pankit alas. Siivotut pankit voitaisiin yksityistää, kun talous alkaisi osoittaa vakautumisen merkkejä.

Kreikan velat neuvoteltaisiin kokonaan uudestaan ja suurin osa annettaisiin anteeksi. Julkisten menojen sopeuttaminen verouudistuksineen jatkuisi, koska muuten Kreikka ei pääsisi takaisin kansainvälisille lainamarkkinoille.

Islannissa julkisten menojen nousu pysähtyi finanssikriisiin. Pankkien sijasta valtio pelasti kotitaloudet velkakierteeltä. Kreikassa velan päälle on kasattu uutta velkaa ja suhteellinen velkaantuminen sekä valtion menojen kasvu ovat talousromahduksen jatkuessa vain kiihtyneet.

Paluu drakmaan ja Islannin mallin kopiointi voisivat olla paras lääke Kreikan taloudelle, vaikka sitä edeltäisi jonkinmoinen markkinapaniikki. Islanti on saanut julkiset menot hallintaan, valuutan vakaaksi ja talouden kasvamaan.

Suomen valtion menojen suhteellinen kasvu muistuttaa yllättävän paljon Kreikkaa suhteessa Islantiin:

Ja Kreikan menojen kasvu suhteessa kansantalouden kokonaistuotantoon muistuttaa yllättävän paljon Suomea: