G-huume sekoitti päät

Guggenheimin museon laskelmat on vedetty hatusta. Kävijämääriä yliarvioidaan ja kustannuksia aliarvioidaan. Amerikkalainen säätiö osaa rahastuksen.

Guggenheimin tavoitteet tulivat ilmi jo selvityksestä, jonka tekeminen maksoi kaksi miljoonaa euroa. Televisiossa taideprofessori totesi, että samat tiedot olisi saanut kysymällä asiaa peruskoululaisilta. Niin vähän uutta tietoa selvitys sisälsi.

G-miehet ja -naiset puhuvat 140 miljoonan euron investoinnista ja muutaman miljoonan euron vuosittaisista ylläpitokustannuksista. Kävijöitä odotetaan puolta miljoonaa joka vuosi. Jos uskotaan, että rakennuskustannuksissa pysyttäisiin, niin silti kokonaiskustannukset nousevat lainanhoitokuluineen noin 300 miljoonaan euroon ja vuosikulut kahdeksaan miljoonaan. Museoon odotetaan puolta miljoonaa vierasta, kun mikään museo ei Suomessa ole yltänyt edes puoleen siitä, ei Kiasma, ei Ateneum.

G-huumetta nauttineet hankkeen puolustajat muistavat myös mainita Bilbaon menestyksen. Terhi Koulumies muistutti Helsingin Sanomissa osuvasti, että Bilbaon turistikasvu johtui enemmän halpalentojen käynnistymisestä kuin G-museosta. New York Times valitsi Helsingin muutenkin maailman toiseksi kiinnostavimmaksi matkakohteeksi vuonna 2012, joten mihin sitä museota enää tarvitaan?

Helsingin Sanomat omisti museohankkeen ajamiseen kolme kokonaista sivua ja pääkirjoituksen. Sillä näkyvyydellä lehden omistajien uskoisi olevan vahvasti sitoutuneita hankkeen rahoittamiseen. Lehti otsikoi, että G-museolle on tulossa mittavia lahjoituksia, mutta ei kerro keneltä. Yksikään rahoittajaehdokas ei lupaa hankkeelle vielä euroakaan. Verovähennysten perään kyllä haikaillaan.

Hanketta ajavien yksityishenkilöiden ja yritysten olisi syytä lyödä rahaa pöytää. Put your money where your mouth is, kuten englanniksi tavataan sanoa.

Julkista rahoitusta puolustetaan sillä, että rahat tulisivat takaisin matkailutuloina ja työpaikkoina. Helsingin Sanomat lainaa pääkirjoituksessaan Boston Consulting Groupin arvioita, että verotuloja kertyisi enemmän kuin käyttökuluja. Se on maksettu lausunto.

Jos käyttökulujen kattamiseen tarvitaan vuosittain noin neljä miljoonaa euroa, niin työksi muutettuna museon pitäisi tuoda mukanaan vähintään 350 uutta keskipalkkaista työpaikkaa, jotta kertyvät verotulot kattaisivat kulut. Jos lainat ja korot otetaan huomioon, tarvitaan jo 700 työpaikkaa. Kuulostaako uskottavalta? Jos museot tuottavat näin hyvin, niin niitä kannattaa rakentaa useampia eri puolille Suomea.

Jos G-museo syntyy täysin yksityisellä rahalla, niin se on hienoa. Julkista rahaa en hankkeeseen laittaisi senttiäkään, kuten olen aiemmin todennut.

Mainokset