Talvivaaran uusi jätevesivuoto ja kurssiromahdus herättävät kysymyksiä yhtiön osakeannin perusteista. Kerrottiinko sijoittajille riittävästi yhtiön riskeistä?

Talvivaaran vesiongelmat alkoivat uudestaan heti, kun yhtiö sai osakeantirahat kassaansa. Annin aikana ja jo sitä ennen koti- ja ulkomaiset sijoittajat karttoivat yhtiötä ja riskit siirtyivät pääosin suomalaisille yksityissijoittajille ja valtion omistusyhtiö Solidiumin kautta kaikille veronmaksajille.

Solidiumin perustelut osallistumiselle Talvivaaran antiin olivat ymmärrettäviä, sillä ilman lisärahoitusta vaihtoehtona oli konkurssi.

”Vastuullisena omistajana Solidium haluaa, että yhtiöllä on mahdollisuus saattaa ympäristöasiansa järjestykseen ja viedä tuotannon ylösajo loppuun. Solidium haluaa myös osallistua suomalaisen kaivososaamisen kehittämiseen ”, Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen sanoi ennen antia.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala halusi sijoittaa lisää valtion rahaa  Talvivaaraan, jotta kaivoksen ympäristövahingot saadaan hoidettua. Hän piti sijoitusta myös taloudellisesti järkevänä.

Nyt kun lumet ja jäät alkavat sulaa, niin Talvivaaran ongelmat näyttävät vain pahenevan. Eräs lontoolainen pankkiiri, jonka kanssa satuin aiheesta puhumaan, epäili ettei Talvivaara kertonut sijoittajille ongelmistaan avoimesti. Hänen mielestään valtio on toiseksi suurimpana omistajana vedättänyt  lausunnoillaan piensijoittajia mukaan hyvin riskipitoiseen sijoitukseen. Vahingonkorvausten vaatiminen ei hänen mielestään olisi liioiteltua.

Sana riski on mainittu Talvivaaran listalleottoesitteessä 186 kertaa. Riskit liittyvät rahoitukseen, tuotantoon ja ympäristöasioihin. Kipsisakka-altaan ongelmat ja tuotannon ylösajon riskit mainitaan seuraavasti:

”Uudet poikkeamat ylösajon suunnitellusta aikataulusta luultavasti vaatisivat Talvivaaraa hakemaan lisärahoitusta, eikä voi olla varmuutta siitä, että tällaista rahoitusta on saatavilla Talvivaaran kannalta hyväksyttävillä ehdoilla, oikeina ajankohtina tai ollenkaan.”

Riskit on siis kerrottu, mutta niiden vähättely annin yhteydessä saattaisi täyttää harhaanjohtavan sijoittajatiedon antamisen tunnusmerkit. Etenkin, jos uusi vuoto uhkaisi koko yhtiön toimintaa.