EKP:n pääjohtaja Mario Draghi teki historiaa lupaamalla, että korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Se ei suomalaista yrittäjää lohduta.

Euroopan keskuspankki on tähän saakka ollut hyvin tarkka siitä, että se ei sitoudu etukäteen minkäänlaiseen korkopolitiikkaan, vaan tekee jokaisen korkopäätöksen huolellisen harkinnan jälkeen. Mario Draghi poikkesi tästä perinteestä lupaamalla, että alhaisten korkojen aika jatkuu, mutta kuinka pitkään, sitä hän ei suostunut arvioimaan.

Perusteena perinteen rikkomiselle oli euroalueen talouden odotettua heikompi kehitys ja korkojen kääntyminen selvään nousuun velkakirjamarkkinoilla sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki vihjaisi setelielvytyksen olevan tulossa kohti päätepistettä. EKP:n tavoin Englannin keskuspankki lupasi kevyen korkopolitiikan jatkuvan.

Draghin kommenttien jälkeen euromaiden velkakirjamarkkinoilla korot kääntyivät laskuun ja osakemarkkinat ponkaisivat reippaaseen nousuun. Halpaa rahaa on siis jatkossakin luvassa, mikä pitää varallisuusarvoja ylhäällä.

Sanoopa EKP mitä tahansa, suurin huoli on edelleen investointien jäätyminen ja työttömyyden kasvu. Korot olisi pitänyt painaa nollaan jo vuosi sitten, mutta sekään ei ehkä olisi auttanut. Eurooppalaiset suurpankit kahmivat halpaa rahaa omiin sijoituksiinsa ja tahkoavat lamasta huolimatta huipputuloksia, mutta eivät lainaa rahaa eteenpäin. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat ahdingossa.

Suomessa irtisanomiset ja konkurssit lisääntyvät, mutta mitä tekee maan hallitus? Se on kiristänyt tuloveroa, arvonlisäveroa, kiinteistöveroa, sähköveroa, polttoaineveroa, pankkiveroa, makeisveroa, osinkoveroa ja alentanut vain yhteisöveroa, jota maksetaan, jos yritys tekee voittoa. Sellaiset firmat ehtivät tätä menoa hävitä Suomesta ennen kuin uusi alennettu verokanta tulee voimaan.

Nopein tapa elvyttää olisi palkka- ja arvonlisäveron alennus, ei korotus, kuten hallitus tekee. Ministerit kierrättävät yritysten ja kansalaisten varat oman byrokratiakoneistonsa kautta keskinäisellä huutoäänestyksellä valitsemiinsa kohteisiin, vaikka hometaloihin ja siltarumpuihin.

Veroalennusten vastapainona valtion menoja pitäisi leikata ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä purkaa, mutta niihin hallitus ei uskalla koskea, kun valtionvarainministerin erityisavustajat tulevat SAK:sta ja EU-vaalit ovat liian lähellä.

Kuka pelastaisi Suomen konkurssilta?