Venäjä on taloudeltaan pieni, mutta kuuluu sotilasmenoiltaan edelleen suurvaltojen joukkoon.

Entiseen Neuvostoliittoon verrattuna Venäjän sotilasmahti on romahtanut, mutta siitä huolimatta maa käyttää aseisiin kolmanneksi eniten rahaa maailmassa Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Ennen Neuvostoliiton romahtamista vuonna 1988 Venäjä käytti asevarusteluun 350 miljardia dollaria vuodessa, Yhdysvaltain sotilasbudjetti oli silloin 550 miljardia.

Noista ajoista Venäjän asemenot ovat kutistuneet alle kolmasosaan ja Kiina on kiilannut varustelussa edelle, mutta vajaat sata miljardia on sekin paljon rahaa aseisiin, kun osa kansasta näkee nälkää. Amerikkalaisten iskuvoima on rahanmenosta päätelleen omaa luokkaansa.

Venäjä on asukasta kohti lasketulla kansatulolla mitattuna köyhä kääpiö ja kuuluu muiden kehittyvien talouksien joukkoon. Suomeen verrattuna elintasoero on moninkertainen.

Jos Ukrainan tilanne kärjistyy ja Venäjään kohdistetaan hyvinvointia kurjistavia pakotteita, saattaa Vladimir Putinin valtapolitiikka kokea sisäisen romahduksen. Venäjällä valta on ennenkin vaihtunut, kun kansa on nähnyt tarpeeksi nälkää ja yläluokka syönyt toisten eväät. Ruplan romahdus vauhdittaa jo ilman pakotteitakin venäläisten elintason laskua.

Suomalaisille vientiyrityksille tilanne tuottaa tuskaa, sillä korvaavien markkinoiden löytäminen lännestä ei nykyisessä suhdannetilanteessa ole helppoa.