Osakeindeksit puhkovat ennätyksiä ja arpalippuja pyrkii pörssiin. Meneekö sijoittaja seuraavaksi metsään?

Finanssimarkkinoilla eletään kolmatta suurta kuplaa 15 vuoden aikana. Ensin tuli vuosituhannen vaihteen IT-kupla, sitten Yhdysvaltain asuntokuplan synnyttämä finanssikriisi ja nyt on kasvamassa kevyen rahapolitiikan aiheuttama korkokupla.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan varoitti osakemarkkinoiden järjettömästä hurmiosta joulukuussa 1996, mutta huomautti samalla, että keskuspankki ei pysty ennustamaan milloin kupla on oikeasti kypsymässä. Greenspanin lausunnon jälkeen kurssit kaksinkertaistuivat ennen romahdusta. Matalat korot antoivat vauhtia osakkeille.

IT-kuplaa lievennettiin nopealla koronlaskulla, josta kasvoi vähitellen uusi kriisi. Halpa raha etsi tuottoa osakkeista ja asunnoista. Euroopassa nykyiset kriisimaat rakensivat talouskasvun velkarahalle rakennetulle hiekalle.

Kun finanssikriisi vaihtui eurokriisiksi, maailmassa siirryttiin keskuspankkisosialismiin. Korot painettiin nollaan. Rahaa ryhdyttiin lapioimaan pankeille ja valtioiden velkapapereihin. Määrälliseksi elvytykseksi kutsuttu setelipaino jauhoi riskit näkymättömiin. Italian ja Kreikan lainat hinnoitellaan taas lähes riskittömiksi. Irlanti saa lainaa jopa Englantia halvemmalla.

Yrityslainamarkkinat ovat yhtä sekaisin. Konkurssikypsät yritykset keräävät markkinoilta rahaa mitättömillä riskilisillä. Hyvätuottoisia papereita kartetaan, matalatuottoisia ostetaan. Riskin ja tuoton suhde on kääntynyt päälaelleen, kun pankeille työnnetään rahaa rajattomasti. Kun hyvää korkotuottoa on vaikea saada tai sitä ei uskalleta hakea, niin turvaa haetaan osakkeista. Korkokupla nostaa niitä ennätyksiin.

Suomessa vaaran merkkinä voi pitää arpalippuja muistuttavien yritysten ilmestymistä pörssin ovelle. First North -listalle tuodaan yhtiöitä, jotka eivät tuota voittoa, joiden liiketoimintaa on vaikea ymmärtää ja jotka eivät ainakaan maksa osinkoja. Kukapa kannattavaa yritystä pörssiin toisikaan, kun listaamattomassa yhtiössä omistajat vaurastuvat alle puolta pienemmällä osinkoverolla.

Kiinteistömarkkinoilla meno on yhtä hulvatonta. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa ja apuharvennus on varmasti tulossa. Kun Musta Pekka jää riittävän monelle käteen, se ravistaa varallisuusarvoja laajemminkin. Pakotietä ja turvasatamia on vähän tarjolla.

Deflaatiopelkoa lietsovat keskuspankkiirit ja eläkesijoittajat toivovat, että inflaatio pelastaisi pulasta ja pitäisi kuplaa yllä. Inflaatio sopii hyvin omistavalle luokalle, mutta deflaatio on köyhän paras ystävä. Mitä pahaa on siinä, että asuntojen hinnat ja vuokrat laskisivat. Ja mitä haittaa pienestä deflaatiosta on? Tietotekniikan halventuminen ei kysyntää ole haitannut.  Keskuspankkiirien usko siihen, että inflaatio on paras lääke kulutukseen näyttää tuoreen tutkimuksen valossa hataralta.

Metsään voi aina mennä piiloon. Puut kasvavat ja tuottavat myös deflaation aikana ja vielä paremmin inflaation laukatessa. Yksityissijoittajalla on harmittavan vähän helppoja vaihtoehtoja sijoittaa metsään ilman oman metsäpalstan hankkimista. Yksi  mahdollisuus on tarjolla, jos pystyy sijoittamaan vähintään 100 000 euroa kerralla. Jatkossa metsärahastoon saattaa päästä myös pienemmällä rahalla.