Elvytys valuu etelään

Rakentaminen on perinteinen poliitikkojen suosima elvytyskeino, mutta yhä suurempi osa siitä valuu nykyisin Viroon.

Verotuksen ja sääntelyn jatkuva kiristäminen ajavat suomalaisia rakentajia ahtaalle. Virolaiset yhtiöt ottavat entistä suuremman osan elvytysrahoista.
Verotuksen ja sääntelyn jatkuva kiristäminen ajavat suomalaisia rakentajia ahtaalle. Virolaiset yhtiöt ottavat entistä suuremman osan elvytysrahoista.

Hallitus lupaa elvytyksen nimissä panostaa budjetissaan lisää asuntorakentamiseen ja peruskorjauksiin. Samalla pohditaan valtiovarainministeri Antti Rinteen ehdotusta Remontti Oy:n perustamisesta homekoulujen korjaamiseen. Kuinka paljon valtion elvytysrahoista jää Suomeen, ja mikä on rakentamisen elvyttävä vaikutus, sitä ei oikeasti tiedetä.

Uudellamaalla lähes joka kolmas rakennusmies on ulkomaalainen, ja heistä suurin osa tulee Virosta. Ulkomaalaisten rakentajien määrä on kaikkiaan kymmeniä tuhansia. Heidän mukanaan elvytysrahat matkaavat Suomen rajojen ulkopuolelle ja suomalaiset rakennusmiehet nostavat työttömyyskorvausta.

Rakennusteollisuus on laskenut, että 400 miljoonan euron valtion tuki toisi alalle 40 000 työpaikkaa. Kuulostaa hyvälle, mutta entä, kun yhä useampi näistä työpaikoista menee muille kuin suomalaisille rakentajille.

Edes valtakunnan arvokkaimpia rakennuskohteita ei tehdä enää suomalaisvoimin. Presidentinlinnan ja eduskuntatalon peruskorjaukset teetetään niin sanottuna projektinjohtourakkana, jolloin pääurakoitsija kilpailuttaa kaikki aliurakat ja valitsee halvimmat tekijät. Tästä syystä presidentinlinnan työmaalla puhutaan enemmän viroa kuin suomea.

Kiristyvä sääntely ja verotus heikentävät pienten suomalaisten rakentajien kilpailukykyä. Suuret rakentajat keskittyvät hallinnoimaan urakoita ja minimoimaan omat kulunsa taitavalla verosuunnittelulla. Entistä pienempi osa elvytyksestä jää myös sitä kautta Suomeen.