Säästöt pakottavat uudistumaan

Säästöt pakottavat uudistumaan.

Koulutukseen ja tutkimukseen tehtävät säästöt herättävät vastustusta, mutta ilmassa on paljon melua tyhjästä.

Hallitusohjelmasta syntynyt parku ja kitinä osoittavat todeksi renessanssiajan filosofin Niccolò Machiavellin toteamuksen, että poliitikolle kaikkein vaarallisin tehtävä on asioiden uudistaminen. Uudistusta vastustavat kaikki, joilla on mennyt hyvin ja sitä puolustavat vain laimeasti ne, jotka voisivat jotain hyötyä.

Vastustajat ovat lähteneet liikkeelle jo ennen kuin uudistusten sisällöstä on tarkempaa tietoa. Esimerkiksi koulutussäästöjä ei toteuteta vain leikkaamalla, vaan tekemällä asioita toisella tavalla. Ilman taloudellista pakkoa asiat harvoin muuttuvat.

Jos koulutusjärjestelmämme olisi niin hyvä, että mitään muutoksia ei tarvittaisi, niin taloutemme tuskin olisi vajonnut Euroopan pohjasakkaan. Pelkkä arkikokemus kertoo, että Suomessa koulutetaan liikaa akateemisia työttömiä ja liian vähän ammattiosaajia.

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on määrällisesti liikaa ja akateeminen laatu korkeintaan keskinkertainen. Maailman parhaiden yliopistojen vertailussa suomalaisista sadan joukkoon yltää vain Helsingin yliopisto. Aalto yliopisto on sijalla 187. Ruotsalaisia mahtuu viisi kahdensadan joukkoon.

Ruotsilla on 16 ja Norjalla kahdeksan tieteenalan nobelistia Suomen yhtä vastaan. Ruotsin ja Norjan tuoreimmat nobelistit ovat 2000-luvulta, Suomen ainokainen vuodelta 1945. Koululaisten osaamista vertaavissa Pisa-tutkimuksissa Suomi vajoaa vuosi vuodelta alemmas.

Raha ei takaa laatua, mutta sen niukkuus voi ohjata tekemistä oikeisiin asioihin. Ennen lopullisia ratkaisuja hallituksen pitäisi tehdä tarkka analyysi oppilaitosten kyvystä tuottaa laadukasta tutkimusta ja osaavia ammattilaisia. Panostus laatuun tuottaa parasta pääomaa, siksi Helsingin yliopiston kurittaminen suurimmilla säästöillä herättää oikeutettua kummastusta. Aluepolitiikka ei saisi ajaa tieteen ja koulutuksen edelle.

Tutkimus- ja kehitysrahoitus kaipaa yhtä lailla ravistelua. Tekesin toiminta verrattuna yksityisiin pääomasijoittajiin on tehotonta. Yksityiset rahastot käyttävät hallintoon pari prosenttia suhteessa pääomiin, kun Tekesillä luku on noin kymmenkertainen. Tehostamisen varaa löytyy, ja rahahanan kiristäminen pakottaa uudistumaan.

Mainokset