Talouden rakenteita ravisteleva digitalisaatio kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, mutta vanhat siilot murtuvat hitaasti.

EU pyrkii yhtenä osana digitaalista sisämarkkinastrategiaansa uudistamaan kuluttajille tarjottavien tuotteiden ja palvelujen energiamerkintöjä. Tavoitteena on kannustaa kansalaisia säästämään energiaa.

Valtioneuvosto on talousvaliokunnalle jättämässään lausunnossa ilmoittanut vastustavansa EU:n asetuksella määrättävän energiamerkinnän laajentamista tuotteista järjestelmiin ja palveluihin.

Hallituksen digitalisaatiohankkeen näkökulmasta vaikuttaa oudolta, että palveluiden energiatehokkuutta ei haluttaisi edistää. Käytännössä palveluiden energiamerkintä voisi koskea esimerkiksi rakennuksen valaistus- ja lämmityssuunnittelua, mikä antaisi kuluttajalle lisää mahdollisuuksia valita energiatehokkaita ratkaisuja.

Komission ehdotus laajentaisi energiamerkinnät myös liikennevälineisiin, joissa on paikallaan pysyvä moottori kuten hissit ja liukuportaat. Suomessa ehdotus vaikuttaa eniten pörssiyhtiö Koneen liiketoimintaan, jossa energiatehokkuus on tainnut olla jo vuosia yhtenä kärkihankkeena.

Miksi hallitus sitten vastustaa palvelujen energiatehokkuuden mittaamista? Työ- ja elinkeinoministeriön talousvaliokunnalle kirjoittaman lausunnon mukaan energiaan liittyvän tuotteen määritelmästä ”tulisi pyrkiä poistamaan sana palvelu”, koska se laajentaisi merkinnän soveltamisalaa vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Muuta perustetta ei esitetä.

Ehkä viranomaiset ja sähkömarkkinoita hallitsevat perinteiset yhtiöt pelkäävät, että digitalisaatio siirtää liikaa valtaa kuluttajille ja vanhan vallan kyky ohjata markkinoita heikkenee, jos asioissa edetään nopeasti. Liian verkkainen tahti voi kyllä jämähdyttää Suomen kivikauteen.

Lausunto ei muutenkaan anna kuluttajalle paljon arvoa. Ostopäätösten kannalta olennaista tietoa halutaan jättää vain viranomaisten haltuun, kun energiamerkintöihin liittyvä tuoterekisteri perustetaan.

Esimerkiksi ominaisuuksiltaan täysin samanlaisia kodinkoneita markkinoidaan eri tuotemerkeillä ja mallitunnisteilla. Valtioneuvosto haluaa, että neuvotteluissa tulisi pyrkiä siihen, että tuoterekisteri sisältäisi tiedot identtisistä malleista, mutta ainoastaan markkinavalvontaviranomaisten ja komission käyttöön, ei julkiseksi. Eli kuluttajille ei haluta kertoa, mitkä jääkaapit, pakastimet ja pesukoneet ovat samanlaisia.

Digitalisaatio on keskeinen keino lisätä tuotteiden ja palveluiden energiatehokkuutta. Miten hallituksen kärkihanke toteutuu, jos olennaisia tietoja pimitetään kuluttajilta? Hallitus pitää käyttäjälähtöisyyttä olennaisena osana digitalisaatiota ja kilpailukyvyn parantamista, mutta ilmeisesti vain juhlapuheissa.

Digitalisaation hyödyt saadaan parhaiten irti, kun tietoa jaetaan kaikille avoimesti ja palvelujen annetaan kehittyä markkinaehtoisesti, ei ylhäältä ohjattuna salaillen. Länsimaiden kokonaistuotannosta yli 70 prosenttia on palveluita. VTT:n tutkija Katri Kallio havaitsi väitöstyössään, että palvelut kehittyvät parhaiten jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa. Tuottajat oppivat käyttäjiltä.

Suomessa on liikaa epäonnistuneita ja kalliiksi tulleita esimerkkejä keskusohjatuista palveluista ja energialinjauksista. Kiinteistöjen energiatodistuksesta tuli kallis harjoitus, joka ei edes kertonut todellisesta energiankulutuksesta. Tuulivoiman miljardituet ovat sekoittaneet energiamarkkinat kokonaan ilman, että kuluttajalta olisi kysytty mitään.

Kuluttaja eli asiakas pitää ottaa tiiviisti mukaan digitaalisten palvelujen kehittämiseen, olivatpa ne julkisia tai yksityisiä.

Lähteitä digitalisaatiosta:
Digital Single Market
Valtioneuvoston kärkihankkeet (digitalisaatio) 
Julkisten palveluiden digitalisaatio