Elämäsi pankin ohjauksessa

Osuuspankki tulee ryminällä terveydenhuoltoon. Finanssiala ei tyydytä kasvunälkää, ja pankit ovat pystyneet aina laajentamaan valtaansa lakipykälistä piittaamatta.

Ennen pankit pitivät pihdeissään elinkeinoelämää ja kotitalouksien rahoitusta, mutta pian kansalaisten terveys on pankin hallussa. Suomen pankkikeskeinen talousjärjestelmä saa uusia ulottuvuuksia, kun finanssijätit ottavat elämäsi ohjaukseen synnytyksistä hoivakoteihin.

Pankkeja pidettiin sotien jälkeen kansakunnan talouskasvun moottoreina. Suomen Pankin siunaamilla kilpailua rajoittavilla korkosopimuksilla varmistettiin, että pankit rahoittivat teollisuuden ja maatalouden investointeja, ja pitivät itsensä pulleina.

Yhteiskunnan tuen vastineeksi pankkien toimintaa rajoitettiin. Vuonna 1970 voimaan tullut liikepankkilaki määräsi, että pankki ei saanut ”harjoittaa teollisuutta, rakennustoimintaa, tavarakauppaa, vakuutustoimintaa, liikennettä, kiinteistönvälitystä eikä muita pankkitoimintaan kuulumattomia elinkeinoja”.

Laista huolimatta pankkivalta kasvoi suorien omistusten, sijoitus- ja vakuutusyhtiöiden, säätiöiden ja muiden väliyhtiöiden avulla. Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki pitivät Suomessa komentoa 1980-luvulla. Nokian pääjohtaja Kari Kairamo kyllästyi pankkien komenteluun niin paljon, että vaati niiden omistusten rajoittamista.

Pääministeri Kalevi Sorsa innostui ajatuksesta. Keskusta ja kokoomus lähtivät hankkeeseen mukaan. Talletuspankkien oikeutta omistaa osakkeita tai osuuksia muuta elinkeinoa kuin pankkitoimintaa harjoittavassa yhteisössä rajoitettiin vuonna 1987 kymmenen prosenttiin aiemman 20 prosentin sijasta.

Rajoitusta lievennettiin samaan aikaan voimaan tulleella sijoitusrahastolailla, joka avasi uusia mahdollisuuksia kerätä varoja yleisöltä. Rahastojen kautta pääomien keskittyminen pankkien ohjaukseen keskittyi entisestään. OP-ryhmä ja Nordea hallinnoivat edelleen Suomen suurimpia rahastoja.

Kilpailua vai keskittymistä?

Nykyinen luottolaitoslaki ei rajoita suoraan pankkien omistuksia, mutta laki listaa pankeille sallitut toiminnat. Vuoden 2014 luottolaitoslain mukaan talletuspankille sallittua liiketoimintaa ovat esimerkiksi talletukset, varainhankinta, luotot ja rahoitus, maksupalvelut, valuutanvaihto, sijoitustoiminta ja kiinteistönvälitys sekä postipalvelujen tarjoaminen postitoimiluvan haltijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Terveydenhuolto ei ole sallittujen palvelujen listalla.

Jos elinkeino ei kuulu luottolaitoksille sallittuun liiketoimintaan, niin miten Osuuspankki voi laajentaa toimintaansa ydinalojensa ulkopuolelle ilman rajoituksia? En tiedä, ehkä osuuskuntatoimintaan kytkeytyvien väliportaiden kautta, mutta tästä on syytä keskustella.

Perinteinen pankkitoiminta on ajautumassa kannattavuuskriisiin, jota nollakorkoympäristö ja uudet finanssialan uberit ruokkivat. Pankit etsivät uusia kasvualoja, mutta haluammeko antaa terveydenhuollon pankkien käsiin?

OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on unelmoinut tilanteesta, jossa asiakas sidotaan OP:n bonusohjelmaan ennen syntymää, ja elämän eri vaiheissa kaikki terveystiedot ja kulutustottumukset tallentuvat OP:n tietopankkiin. OP ohjaa elämääsi alusta loppuun ja tekee talouteen, työhön, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvät valinnat puolestasi. Orwellilainen unelma on toteutumassa, mutta valtion sijasta päädyt pankin valvontaan.

Liian isoja kaatumaan?

OP-ryhmä pitää hallussaan 40 prosenttia Suomen finanssialasta. Nordea ja vakuutusyhtiö If ovat jääneet altavastaajiksi, ja Björn Wahlroos yrittää heittää kapuloita OP-ryhmän rattaisiin kilpailuviraston avulla. Terveysalan yritysostoilla OP pystyy epäilemättä edelleen vahvistamaan markkina-asemaansa ja jättää muut vikisemään.

Finanssikriisin yhteydessä käytiin kiivasta keskustelua pankkitoiminnan rajoista. Pankkien riskinottoa haluttiin rajata ja pankkien kokoa kutistaa, jotta hallitut konkurssit olisivat mahdollisia, eikä veronmaksaja joutuisi jokaikinen kerta pankkimiesten tunaroinnin maksumieheksi.

Kuinka hyvin riskit ovat hallinnassa, jos terveydenhuolto annetaan pankkien käsiin? Jos pankit ovat jo nyt liian isoja kaatumaan, niin pitääkö niiden antaa kasvaa vielä entisestään?

Päättäjät ovat pankkivallan rajoituspyrkimyksistä huolimatta taipuneet toistuvasti rahamiesten tahtoon. Esimerkiksi vakavaraisuussäännösten kiristämistä yritettiin vuosikymmeniä. Lopulta siinä onnistuttiin EU-säädösten ansiosta, mutta liian myöhään. Pankkikriisi iski ensin.

Pankkikriisin jälkeen pankkitoiminta keskittyi entisestään. Suomi on niin pieni markkina-alue, että kilpailua voi edistää vain pakottamalla kuten vähittäiskauppa on osoittanut.

Miten kilpailu toteutuu terveydenhuollossa, jos se jätetään pankkien omistamien ketjujen hoitoon? Talouden taantumasta huolimatta pankit ovat takoneet ennätystuloksia, jotka on tehty asiakkaan kukkarolla. Terveydenhuollosta pankit toivovat samanlaista lypsylehmää, kun digitalisaatio syö perinteisen rahoituksen katteet.

Lainsäätäjän olisi syytä pysyä nyt hereillä.

 

Mainokset